Kaikki alkoi aivan tavallisesta aamusta Charmain Keevylle. Hän ja hänen koiransa, Georgie, olivat normaalilla aamukävelyllään.
Mutta aivan yllättäen Georgie alkoi haukkua ja raahata Charmainea kohti kannella peitettyä kaivoa. Oli täysin selvää, että koira yritti kertoa omistajalleen, että jokin oli pielessä. Ja onneksi Charmaine kuunteli Georgea.
Aluksi Charmaine ajatteli, että kenties Georgie oli haistanut kaivoon pudonneen eläimen.
Mutta kuunneltuaan hieman tarkemmin hän tajusi, ettei tuo ääni lähtenyt kissasta – tai mistään muustakaan eläimestä.
Oli varhainen huhtikuinen aamu, kun Charmaine ja Georgie lähtivät tavalliselle aamulenkilleen Port Elizabethissa Etelä-Afrikassa. Tänä aamuna he kuitenkin päätyivät ottamaan hieman tavallisesta poikkeavan reitin.
Aivan yllättäen kesken kävelyn Georgie alkoi haukkua hullun lailla ja vetää hihnaansa. Oli selvää, että se halusi päästä lähemmäs kaivoa, joka oli peitettynä tien reunalla.
Aluksi Charmaine kuvitteli koiran kuulevan kaivosta kissan miukumista, joka oli jäänyt sinne jumiin.
Koira ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan, vaan Charmainen oli mentävä vilkaisemaan kaivoa hieman tarkemmin.
Charmaine ei vielä tässä kohtaa ollut sataprosenttisen varma siitä, mitä kaivon pohjalla oli. Sen päällä oli painava betoninen laatta, jota hän ei pystynyt liikuttamaan.
Nainen onnistui kuitenkin vilkaisemaan sen alla olevasta pienestä aukosta, josta hän huomasi kaivon olevan noin 2 metrin syvyinen.
Ymmärrettyään, ettei hän pysty itse siirtämään betonista kantta, Charmaine päätti viittelöidä muita ohikulkijoita, jotta joku tulisi hänen apuunsa tarkistamaan asian.
Valitettavasti kukaan autoilijoista ei tuntunut välittävän hänen heilumisestaan, kunnes lopulta paikalle pysähtyi 60-vuotias Cornie Viljoen.
Kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä seisoi kaivon reunalla ja painoivat päänsä pienestä aukosta sisään nähdäkseen, mitä siellä oli.
Kumpikaan heistä ei kuitenkaan olisi voinut osata odottaa näkyä, joka kaivon pohjalla odotti.
Kaksikko ymmärsi nopeasti, että ääni, jonka he kuulivat, oli vauvan itkua, joka tuli kaivon pohjalta. Betoninen kansi kuitenkin peitti kaivon niin pahasti, etteivät he kyenneet näkemään lasta.
Cornie kävi hakemassa työkaluja autostaan ja yhdessä he onnistuivat Charmainen kanssa nostamaan tuon kannen pois.
Sekunteja myöhemmin mies hyppäsi kaivoon, joka olikin täynnä vihaisia ja purevia muurahaisia.
Sen lisäksi kaivo oli niin kapea, että hän pystyi vain tunnustelemaan käsillään sen pohjaa, josta hän löysi kiljuvan lapsen. Lopulta hän onnistui saamaan otteen lapsen jalasta.
”Tajusin, että tämä on rikospaikka, joten otin kuvan lapsesta ja annoin puhelimeni Charmainelle”, hän kertoo.
Paikalle saapui pian ensihoitajia, jotka ottivat lapsen hoitoonsa. Vauva oli hyvin kylmissään ja hänellä oli vaikeuksia hengityksen kanssa.
Poliisien mukaan ainoa selitys sille, miten lapsi on putkeen joutunut, on se, että joku on nostanut kannen ja jättänyt pienen tytön sinne.
”Ihme”
Charmaine kirjoitti tästä dramaattisesta aamukävelystään itse Facebookissa. Hän kiitti siinä vuolaasti Cornieta, joka oli ainoa paikalle pysähtynyt henkilö.
Kiitos hänen, he onnistuivat nostamaan painavan kannen ja lopulta pelastamaan tämän vastasyntyneen tytön hengen.
Charmainen mukaan vauva on todellinen ”ihmelapsi”, joka onnistui selviämään hengissä tästä murhayrityksestä.
”En voi karistaa mielestäni tunnetta siitä, että tälle pienelle tytölle on olemassa jokin suunnitelma vielä elämässä – kyse on ihmeestä.”
Alla olevalta videolta voit nähdä tilanteen, kun vauva pelastettiin kaivosta.
https://youtu.be/8xfBv-ipdIE
Miten onnekkaita olemmekaan, että maailmasta löytyy vielä näin avuliaita sankareita!
Vanha sanonta kuuluu, että pelkurin ja sankarin välinen ero voi olla välillä vain yksi askel.
Kun kukaan muu ei pysähtynyt, Cornie Viljoen astui kuvaan ja auttoi pelastamaan tämän lapsen hengen.
Ole hyvä ja JAA tätä sankaritarinaa kunnioittaaksemme yhdessä Cornieta ja Charmainnea – toivottavasti voimme täten kannustaa myös muita tekemään oikean teon ja auttamaan ihmisiä hädässä!
