Kun minä olin 18-vuotias, minulla oli tapana vältellä peilejä. Opin katsomaan aina muualle, sillä en halunnut nähdä totuutta – painoin 124 kiloa.
Eräänä päivänä noustessani autoon en kuitenkaan voinut olla huomaamatta heijastusta itsestäni. En tunnistanut miestä, joka minua tuijotti takaisin omasta peilikuvastani.
Istuin autossa ja itkin. Sen jälkeen menin kotiin äitini ja luo ja kerroin hänelle ensimmäistä kertaa, etten enää kestänyt tätä tilannetta. Minun oli tehtävä jotain painolleni. Siitä alkoi pitkä prosessi, jonka aikana pudotin yli 50 kiloa painoa.
Tuon matkan aikana olen oppinut asioita, jotka toivoisin nyt tienneeni jo aiemmin. Nämä ovat asioita, joita kukaan ei kertonut minulle painonpudotuksesta.
Olin jatkuvasti tietoinen ylipainoisuudestani ja se painoi mielessäni sekä arjessani joka päivä. Se sai peiliin katsomisen ja vaateostoksilla käymisen tuntumaan painajaiselta. Samalla koko ajan tuntuu siltä, että et ole samanlainen kuin kaikki muut.
Täysin uudet elämäntavat
Kun olin tehnyt päätöksen painon pudottamisesta, niin ensimmäinen askeleeni oli katsoa ruokailutottumuksiani sekä sitä, mikä olisi terveellistä. Olin järkyttynyt ymmärrettyäni, että koko elämäni syömäni ruoka ei ollutkaan auttanut minua.
Kävi nimittäin ilmi, että rasvaisten ruokien pelkoni oli yksi suurimmista syistä, miksi olin ylipainoinen. Koko elämäni olin aina kuullut toitotusta siitä, kuinka rasva oli ylipainon suurin tekijä, mutta kun tein tarkempaa tutkimusta asiaan ymmärsin, että vähärasvaiset tuotteet olivat usein alkuperäisiä epäterveellisempiä.
Tämä johtuu siitä, että monet vähärasvaiset tuotteet pitävät sisällään enemmän sokeria. Nykypäivänä me tiedämme, että sokeri ja hiilihydraatit ovat asia, jotka aiheuttavat lihomista ihmisillä. Kun syöt sokeria ja hiilihydraatteja kehosi tuottaa insuliinia, joka on painon nousuun johtava hormoni.
Jauhot ovat sokeria
Tämä sai minut ymmärtämään, että oli myös toinen ruoka, joka ei auttanut minua lainkaan – nimittäin jauhot. Hienoksi jauhetut jauhot nykyaikana ovat kaukana siitä, millaisia jauhoja isoäitini käytti keittiössä ollessaan nuori tyttö.
Myös maito kohottaa verensokeriasi samoin kuin valkoinen leipä ja pasta. Ymmärrettyäni tämän ajattelin; ”Okei, mutta ainakin minulla on vielä perunat ja riisi.” Mutta myös noiden ruoka-aineiden sisältävä tärkkelys voi aiheuttaa lihomista.
”Mutta kehoni tarvitsee hiilihydraatteja toimiakseen – etenkin aivot”, ajattelin. Ymmärsin kuitenkin nopeasti, että ihmiset ovat selvinneet kymmeniä tuhansia vuosia syömättä niin paljon hiilihydraatteja kuin mitä me tänä päivänä käytämme ruokavaliossamme.
Viimeinkin toimiva ratkaisu
Minä opin nopeasti sen, että kun rajoitat reilusti hiilihydraattien määrää (minä syön alle 20g hiilihydraatteja päivässä) voit noudattaa ketogeenista ruokavaliota. Silloin kehosi alkaa käyttää omaa rasvaansa energian lähteenä.
Lukemattomien epäonnistuneiden kalorilaskujen, pienien annoskokojen sekä useiden ruokavalioiden jälkeen kuvittelin olevani jo menetetty tapaus. Mutta kun käänsin koko ajatusmaailmani ympäri, asiat alkoivat loksahtaa kohdalleen.
Valitettavasti heti kun lopetin tuon ruokavalion, sain kokea saman, minkä moni muukin laihduttaja. Pois lähtenyt paino palasi heti dieetin jälkeen yhtä nopeasti kuin oli lähtenytkin. Olin jumissa ikävässä noidankehässä.
Olenko yliherkkä hiilihydraateille?
Jokaisen painonpudotus jakson jälkeen yritin palata takaisin ”normaaliin” ruokavalioon ja syödä ”normaaleja” ruokia, mutta se sai painoni nousemaan välittömästi. Silloin sain kuulla ”hiilihydraatti yliherkkyydestä” ja pysyttyäni pidempään tällä tiukalla vähähiilihydraattisella ruokavaliolla aloin huomata selviä muutoksia kehossani.
Hiilihydraatti yliherkkyyteen liittyen ei ole olemassa paljoa tutkimuksia, mutta ainakin omalta osaltani voin sanoa tuntevani oloni paljon paremmaksi pelkän rasvan ja proteiinin voimin.
Jätettyäni hiilihydraatit pois huomasin heti ensimmäiseksi, että selkäkipuni olivat tiessään. Samalla päässäni ollut ”sumuinen” tunne oli kadonnut pois.
Seurattuani ruokavaliota jonkun aikaa aloin huomata, että minulla oli enemmän energiaa ja tunsin haluavani lähteä ulos lenkille. Ostin juoksukengät ja aloin juosta – silloin todellisia ihmeitä alkoi tapahtua.
Koko kehoni alkoi parantaa itse itseään. Ihoni muuttui paremmaksi, vatsani voi paremmin, nukuin paremmin ja tunsin itseni iloisemmaksi. En enää tarvinnut lääkkeitä, joita olin aiemmin syönyt moniin vaivoihini.
Nyt kun ymmärrän, kuinka tärkeää on pysyä terveenä, olen koko ajan tarkkana siitä, mitä laitan kehooni.
Minun matkani on ollut ajoittain vaikea, mutta minun piti käydä läpi kaikki ne virheet, jotta pääsin tähän pisteeseen.
Kaikkein tärkein opetus
Kaikkein tärkein saamani opetus on ollut omista virheistä oppiminen ja niiden hyväksyminen. Kun teet niin, voit avata mielesi täysin uusille ratkaisuille ja vaihtoehdoille.
Kuulin kerran tämän lainauksen, joka on mielestäni erittäin osuva: ”Hulluuden määritelmä on se, että teet saman asian uudestaan ja uudestaan odottaen, että saisit toisenlaisia tuloksia.”
/ Jannik Svensson
Jos sinä olet ylipainoinen tai tunnet jonkun ystävän, joka voisi tarvita tukea, niin jaa tätä tarinaa heidän luettavakseen.
Jannikin kertomus omasta matkastaan kohti terveellisempää elämää voi antaa meille kaikille motivaatiota.