Teinitytön yskä ei loppunut, joten hän pyysi isältä kyytiä sairaalaan – vain tunteja myöhemmin kauhea totuus paljastuu

Talvisin on aivan normaalia, että monet ihmiset sairastelevat. Useimmat meistä odottavat kuitenkin muutaman päivän, ennen kuin lähdemme sairaalaan lääkärin palkeille – etenkin jos kyse on vain yskästä.

Tavallisestihan pieneen köhään riittää vain muutaman päivän lepo.

Jos sinulla on kuitenkin tiukassa istuva flunssa, joka ei tunnu millään lähtevän, niin voi olla erittäin hyvä idea soittaa lääkärille ja hankkia apua ennen kuin on liian myöhäistä.

Yleensä flunssassa tai yskässä ei ole mitään kovin vaarallista. Joissain kaikkein harvinaisimmissa tapauksissa yskä voi kuitenkin johtua jostain aivan muusta kuin tavallisesta nuhasta.

Shayla Mitchell ei tuntenut oloaan kovin hyväksi ja hänellä oli yskä, joka ei tuntunut lähtevän millään pois. Hän arveli, että pahimmassa tapauksessa kyse voisi olla poskiontelontulehduksesta.

Yhtenä päivänä hänen tilansa oli kuitenkin muuttunut niin huonoksi, että hän päätti pyytää isäänsä Tomia viemään hänet sairaalaan lääkärin tutkittavaksi.

Isä totteli tietysti tytärtään ja seuraavana päivänä hän kävi poimimassa 16-vuotiaan tyttärensä kotoa ja vei tämän lääkäriin. He suunnittelivat jo matkalla, että käyvät yhdessä syömässä jotain hyvää lääkärin visiitin jälkeen.

Lääkäri tutki Shaylan ja sen jälkeen tämä poistui huoneesta hetkeksi tutkimaan tuloksia. Kun hän palasi huoneeseen hänellä oli kertoa tytölle ja tämän isälle viesti, johon he eivät olleet osanneet varautua.

Shaylalta löytyi niin suuri syöpäkasvain, että se peitti liki kaksi kolmasosaa hänen rinnoistaan. Se oli saanut toisen tytön keuhkoista romahtamaan. Ei siis ollut mikään ihme, että Shayla oli tuntenut olonsa todella heikoksi viime aikoina.

Järkyttävistä uutisista huolimatta Shayla ja hänen isänsä päättivät kuitenkin syödä yhdessä, kuten aiemmin oli sovittu. Illallinen ei kuitenkaan tapahtunut ravintolassa suunnitelmien mukaan, vaan he joutuivat jäämään sairaalaan. Tuossa kohtaa kumpikaan heistä ei vielä tiennyt, että Shaylan elämän seuraavat 450 ateriaa tulisivat olemaan Fairfaxin sairaalan syöpäosaston antimia.

Shaylalta löydettiin imusolmukesyöpä, jonka ennuste ei vaikuttanut hyvältä.

Ennen kuin Tom kertoi tyttärelleen lääkärin kertomista huonoista uutisista, hän vei tämän sairaalan vieressä olevaan kauppaan ja he ostivat molemmille samanlaiset sormukset.

Isä lupasi Shaylalle, että hän pitäisi tuota sormusta jokaisena päivänä niin kauan, kunnes Shaylan syöpä olisi saatu selätetty.

Seuraavien vuosien aikana Tom vietti satoja unettomia öitä sairaalassa tyttärensä rinnalla tämän taistellessa hengestään syöpää vastaan.

Shayla kävi läpi tuhansia testejä, verensiirtoja, sädehoitoa, kemoterapiaa ja jopa sydänkohtauksen. Siitä huolimatta tuo nuori nainen ei missään vaiheessa ollut valmis luovuttamaan.

Tom piteli tyttärensä hiuksia, kun hän oksensi. He itkivät yhdessä, he nauroivat yhdessä ja ennen kaikkea he yrittivät pysyä rohkeina yhdessä.

Eräänä päivän koitti kuitenkin se hetki, jolloin lääkärit kertoivat, etteivät he enää voineet tehdä mitään Shaylan hyväksi. Hänen kehonsa ei ollut reagoinut toivotulla tavalla hoitoihin.

Näin Tom kirjoitti tapauksesta omin sanoin Facebookiin Love What Matters -sivustolle:

”Kuinka ihmeessä minun olisi pitänyt pystyä käymään tämä keskustelu rakkaan tyttäreni kanssa? Kuinka ihmeessä minä voisin olla tarpeeksi rohkea kertoakseni hänelle, että hän kuolisi? …Minä tiesin, että minun piti pysyä rohkeana HÄNEN takiaan!

Me kävimme tietysti lopulta tuon keskustelun ja niin hullulta kuin se voi kuulostaakin, niin se oli lopulta mahtavin, kaunein, taianomaisin sekä ihanin keskustelu, jonka olen koko elämäni aikana käynyt sekä keskustelu, jota toivon, että sinä et joudu IKINÄ käymään….”

Kun Tom oli kertonut tyttärelleen tämän tilanteen vakavuuden, Shayla kuiskasi hänelle viisi sanaa, jotka saivat isän sydämen pakahtumaan:

– Olenko minä vielä rohkea isä?

Tom katsoi syvälle tyttärensä silmiin ja näki, kuinka väsynyt hän oli. Hän oli taistellut niin kauan.

Tuolla hetkellä isä ymmärsi, ettei Shayla ollut taistellut itsensä takia. Hän oli sinnitellyt ja pysynyt rohkeana viimeisillä voimillaan isänsä takia.

Muutamaa päivää myöhemmin Shayla nukkui pois. Tom oli täysin surun murtama, mutta hän tiesi kuitenkin yhden asian. Shayla oli taistellut kovaa. Hän oli ollut rohkea. Ja hän oli taistellut sinnikkäästi.

Jaa tätä tarinaa kaikille ystävillesi Facebookissa kunnioittaaksesi Shaylan ja jokaisen muun nuoren lapsen muistoa, jotka ovat menehtyneet liian aikaisin.

Lepää rauhassa, Shayla.