Joka vuosi sadat tuhannet, luultavasti jopa miljoonat, naiset joutuvat kotiväkivallan uhreiksi. Yhdysvalloissa joka neljäs yli 18-vuotias nainen on jossain vaiheessa elämäänsä joutunut suhteessa ollessaan vakavan fyysisen väkivallan uhriksi.
Tieto tulee Yhdysvaltojen kotiväkivallan uhrien auttavalta puhelimelta saaduista tilastoista. Monilla kotiväkivallan uhreista on lemmikkejä, ja joskus nekin joutuvat väkivallan ja uhkailun kohteeksi omistajansa kanssa.
Amanda on nuori nainen joka joutui sekä fyysisen että henkisen väkivallan ja kivun uhriksi pitkäkestoisessa suhteessa. Pari vuotta sitten hänellä oli poikaystävä joka kontrolloi ja hakkasi häntä. Hän oli vielä teini-ikäinen kun suhde alkoi, ja myöhemmin poikaystävä pakotti hänet ottamaan etäisyyttä läheisiinsä.
Amanda joutui usein lyöntien kohteeksi, ja tuloksena oli monesti mustelmia, musta silmä ja verinen naama.
– Hän tuli töistä kotiin stressaantuneena ja huonolla tuulella, ja minä olin hänen nyrkkeilysäkkinsä johon hän purki huonoa oloaan, Amanda sanoi.
Kolme vuotta sitten Amanda adoptoi hylätyn huskyn ja hänen ja koiran koiran välille syntyi heti todella vahva side. Hän antoi sille nimen ”Kyro”.
Kyro oli ainut asia joka sai hänet hymyilemään. ”Koirani oli silloin minulle ainut onnellisuudenlähde,” hän kommentoi.
Sitten eräänä päivänä Amandan poikaystävä raivosi jälleen, ja kohdisti sen Kyroon. Amanda ei jäänyt enää katsomaan tilannetta vaan päätti toimia.
Amanda ei kyennyt lähtemään väkivaltaisesta suhteesta vuosiin. Kuten monet muutkin vastaavassa tilanteessa olevat, hän tunsi olevansa umpikujassa poikaystävänsä kanssa.
Kaiken tuon pahan keskellä Kyro oli kuitenkin aina Amandan tukena. Se sai Amandan tuntemaan olonsa tyyneksi ja turvalliseksi väkivallan uhasta huolimatta.
Mutta kun Amandan poikaystävä eräänä päivänä kohdisti raivonsa ja väkivaltansa Kyroon, se vihdoin katkaisi kamelin selän. Amanda oli saanut tarpeekseen, ja pakeni yhdessä rakkaan koiransa kanssa.
Kyro vierellään Amanda viimeinkin rohkaistui lähtemään suhteesta lopullisesti. Hän lähti koiransa kanssa kiertelemään Yhdysvaltain luoteisosia.
Pian Amanda alkoi dokumentoida koiran ja itsensä seikkailuja ottaen hienoja kuvia, ja sitä kautta hän löysi intohimonsa ja lahjakkuutensa.
Heidän matkansa oli Amandalle tapa päästä irti menneestä ja aloittaa jotakin uutta. Kyro oli kasvanut pennusta 40-kiloiseksi komeaksi huskyksi.
“Vielä tänäkin päivänä kun katson sen suuriin sinisiin silmiin, ajattelen pelastaneeni sen, mutta tiedän myös että se pelasti minut,” Amanda sanoo.
Nyt Amanda käyttää sosiaalista mediaa kertoakseen tarinaansa, ja pitääkseen yhteyttä kohtalotovereihinsa ympäri maailmaa. Hän yrittää omalta osaltaan antaa heille toivoa ja rohkeutta.
Amandan esimerkki antaa muille toivoa, ja lukuisat ihmiset ovat kiittäneet häntä hänen jaettuaan oman tarinansa.
Jaa Amandan tarina Facebookissa muistuttaaksesi ihmisiä asian vakavuudesta.
