Suomessa hylätään vuodessa yli 20 000 kissaa.
Yhden kissaparin parittelu saattaa johtaa pahimmillaan jopa 140 kodittomaan pentuun vain muutamassa vuodessa.
Noin 14 viikon jälkeen kissanpennut jäävät omilleen luontoon, jossa niiden mahdollisuudet selvitä ovat huonot.
Kissakriisin matematiikka saa näkemään painajaisia.
Suomessa on valloillaan kissakriisi, mutta kissojen hätä ei Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY:n toiminnanjohtajan Maria Linqvistin mukaan ihmisiä liiemmin kiinnosta.
Suomessa ajatellaan, että kissa kuuluu luontoon ja että se pärjää omillaan. Vanha ja väärä uskomus kuuluu näin: ”Vapaana kulkeva kissa on onnellinen kissa”.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan tällainen ajattelu aiheuttaa valtavaa kärsimystä kissoille.
– Kissa ei selviä ilman ihmisen apua luonnossa, jossa vaanivat taudit, aliravitsemus ja kylmä, Linqvist selittää.
Kuvan kissa ei liity aiheeseen. Kuvituskuva: Shutterstock
Kissa vaihtaa omistajaa kahvipaketin hinnalla
Se, ettei kissoilla Suomessa ole vastaavaa asemaa kuin esimerkiksi koirilla ei sinänsä ole uusi ilmiö. Siinä missä rotukoirista maksetaan tuhansia euroja, on kissoista totuttu maksamaan kahvipaketilla.
Kynnys luopua jostain, jonka on saanut ilmaiseksi on aina matalampi. Kissoja myös pidetään usein lemmikkeinä, jotka ovat itsenäisiä eivätkä juurikaan vaadi hoivaa.
Etenkin koronapandemian aikaisen lemmeikkibuumin aikana hankitut kissat ovat vaarassa joutua hylätyksi, kun niiden omistajille selviää, että kissakin on huolenpitoa vaativa elävä olento, jolla on oma persoonallisuus, tahto sekä unirtymi.
LUE MYÖS: Lemmikkibuumin synkkää satoa korjataan jo nyt: ”Näkyy eläinsuojeluilmoituksissa”
Sisäsiittoisuuden seuraamukset
Kun kissat sitten hylätään luontoon ne lisääntyvät holtittomasti keskenään ja sisäsiittoisuus voi aiheuttaa niille jo nopeasti vakavia ongelmia.
Yle raportoi Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksen löytäneen pari vuotta sitten eteläisessä Suomessa vapaana elävän kissalauman. Suurin osa oli tiineenä olevia naaraskissoja, vaikka ne olivatkin iältään vielä miltei pentuja itsekin.
– Muutamilla silmät pompottivat kuin vanhan ajan nukeilla. Yhdellä oli niin sanottu sorkka tassun tilalla. Nämä kissat olivat kuin kauhuelokuvasta. Lähes kaikki olivat nuoresta iästään huolimatta sokeita tai lähes sokeita, Sini Hietanen Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksestä kommentoi asiaa Ylelle.
Toivon pilkahdus
Kansalaisaloite Kissakriisi hallintaan – kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta luovutettiin eduskunnalle keskiviikkona 25. elokuuta.
Aloite esittää kahta muutosta kissakriisin torjumiseksi. Ensinnäkin kissojen hallitsematon lisäännyttäminen tulee säätää lainvastaiseksi, tarkoittaen käytännössä sitä, että kissan omistajan velvollisuus on huolehtia, että kissa ei pääse hallitsemattomasti lisääntymään. Kissan omistajan tulee estää tämä kastroimalla tai steriloimalla vapaana ulkoilevat kissat.
Toisena aloitteen pointtina on saada kaikki kissat tunnistusmerkittyä ja rekisteröityä.
Kissan omistajan velvollisuus olisi siis huolehtia, että kissa tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tunnistetiedot merkitään valtakunnalliseen rekisteriin. Omistajan tulisi myös huolehtia, että rekisterin tunnistetiedot pysyvät ajantasaisina.
Aloite keräsi 56 862 allekirjoitusta ja se otettiin käsittelyyn 21. lokakuuta.
– Kansalaisaloitteessa ja hallituksessa lakiesityksessä on paljolti samoja tavoitteita, sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) Ylelle.
Hännen mukaansa kissojen rekisteröinnin ja sirutuksen tavoitehinta olisi korkeintaan 20 euroa.
LUE MYÖS: Sisäsiittoisuutta, sairautta ja kuolemaa – mitä pentutehtailu on ja miten välttää sen tukemista?
Onko sinun lemmikilläsi tarina, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Keräämme lukijoidemme eläintarinoita artikkelisarjaa varten ja haluamme tarjota äänen juuri sinulle.
Oletko antanut kodin kodittomalle eläimelle tai esimerkiksi hankkinut lemmikin ulkomailta? Ota yhteyttä: [email protected]
Oletko itse huomannut tätä ilmiötä?
