Alzhaimeria pidetään lähtökohtaisesti vanhempien ihmisten tautina. Tautiin liittyvät muutokset voivat kehittyä aivoissa kuitenkin jo kymmeniä vuosia ennen kuin itses sairaus todetaan, kertoo Duodecim.
Suomessa on arvioiden mukaan yli 190 000 muistisairasta henkilöä. Vuosittain siihen sairastuu noin 14 500 henkilöä.
Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä 35—65-vuotiaista yli 7 000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus.
Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laaja-alaiseen yhteistoimintaan, kertoo terve.fi.
Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa voimakkaasti.
Mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden ilmaantumiseen.
Riskitekijät
Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Tästä syystä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa ovat saaneet entistä enemmän huomiota.
Seurantatutkimuksissa on havaittu, että monet sydän- ja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat tärkeitä myös muistisairauksille.
Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa:
- Korkea verenpaine
- Korkea kolesteroli
- Diabetes
- Ylipaino
- Tupakointi
Ennaltaehkäisy
Muistisairauksista noin 40 prosenttia liittyy arvioiden mukaan muokattavissa oleviin elintapa- ja riskitekijöihin.
Ehkäisevät toimenpiteet on kuitenkin aloitettava ajoissa. Mieluiten viimeistään jo keski-iässä tulisi pyrkiä vaikuttamaan riskitekijöihin.
FINGER-tutkimus on kuitenkin osoittanut myös, että kun jo ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, heidän muisti- ja ajattelutoimintonsa säilyvät ja riski muistihäiriöihin pienenee.
On kuitenkin olemassa tapoja, jolla suojata aivoja:
- Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito
- Terveellinen ja monipuolinen ravinto
- Korkea koulutus
- Liikunta
- Aktiivinen elämäntyyli
Ruokavalio
Aivoterveellinen ravinto pitää aivot kunnossa, Muistiliitto kertoo.
Aivoterveellisiä muutoksia ruokavalioon saa lisäämällä kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä sekä lisäämällä kuidun määrää.
Kiinnitä huomiota myös rasvan laatuun. Vältä myös liiallista sokerin käyttöä.
Tässä muutama vinkki aivoterveelliseen ruokaan.
- Syö pari kertaa viikossa rasvaista kalaa, jotta saat omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia. Rasvaisia kaloja on muun muassa lohi, kirjolohi, muikku ja taimen. Yli 75-vuotiaat tarvitsevat päivittäin D-vitamiinia ja nuoremmatkin saattavat tarvita D-vitamiinilisää erityisesti talvella.
- Syö joka aterialla kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Niissä on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, joita aivosi tarvitsevat.
- Suomalaiset käyttävät tunnetusti liikaa suolaa. Korvaa osa suolasta muilla mausteilla. Vähäsuolaisuus, tarkemmin vähäinen natriumin määrä, on oleellinen osa terveellistä ruokavaliota ja sillä on mahdollisesti merkitystä dementiankin yhteydessä.
- Käytä voin sijasta hyvälaatuisia kasviöljyjä, kutan oliivi-, rypsi- tai pellavansiemenöljyjä.
- Myös ravintokuitu, B-ryhmän vitamiinit ja antioksidanttivitamiinit, kuten E-vitamiini saattavat suojata muistisairauden kehittymiseltä. Näitä saat täysjyväviljavalmisteista, kasviksista ja kasviöljypohjaisista tuotteista.
- Ravintoa tulee saada riittävästi! Varsinkin proteiinin määrään on tärkeä kiinnittä huomiota, jotta lihasmassa säilyy.
Myös liikunann on huomattu olevan kytköksissä muistisairauksiin. Heikentynyt toimintakyky lisää muistisairauden todennäköisyyttä ja muistisairaus puolestaan heikentää toimintakykyä.
On siis tärkeää pitää kokonaisvaltaisesti itsestään huolta, jos haluaa pitää muistisairaudet poissa.
