Sinulle on varmaan kerrottu, että sinun tulee saada päivässä täyteen 10 000 askelta. Näin ei kuitenkaan ole.
Terveysvaikutuksia saadaksesi jo 7 000 askelta päivässä riittää. Tällä määrällä ehkäiset sydän- ja verisuonitauteja, parannat lihasvoimaasi ja saat paremman mielen.
Suomessa on opetettu jo monta vuotta, että 10 000 ainoa ja oikea tavoiteltava askelmäärä päivässä.
Taustalla on japanilaisten kiivas kampanjointi vuosien takaa, jonka seurauksena 10 000 askeleesta tuli lähes kirjoittamaton laki. Se ei kuitenkaan koskaan ole saanut virallisen suosituksen asemaa.
Ikääntyneessä väestössä kävelyn hyödyt voidaan saada jo 6 000 askeleella.
Jutun julkaisi ensin IL.
Kunhan askelia kertyy
Vuonna 2020 kansainvälinen terveysjärjestö WHO linjasi, että ihminen saa terveyshyötyä varsin lyhyistäkin liikkumisjaksoista.
Kokonaisuus siis ratkaisee, eikä yksiselitteistä askelmäärää voi kuitenkaan antaa.
Suomessa on suositeltu, että reipasta kävelyä tai sitä vastaavaa liikettä olisi yhteensä 2,5 tuntia viikossa. Jos kyseessä on rasittava liikkuminen, kuten hölkkä tai juoksu, suositus on tunti ja vartti.
Näitäkään ei kuitenkaan tarvitse hakata kiveen.
Kunhan liikkuu edes jonkin verran. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja aineenvaihduntasairauksien ehkäisyssä.
Näin kävely vaikuttaa
Painonhallinta
Yhden rasvakilon laihduttamisen laskennallisella energiamäärällä ihminen kävelisi reilusti yli sata kilometriä. Tätä silmällä pitäen vain harva pystyy pudottamaan painoa vain kävelyllä tai liikunnalla ylipäätään.
Liikunnan ollessa osa arkea, myös ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi on kuitenkin helpompaa.
Sydän ja verisuonet
Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansantauti, jonka merkittävin riskitekijä on liian vähäinen liikkuminen.
Koholla oleva verenpaine on yksi sepelvaltimotaudin riskitekijä. Aktiivisesti liikkuvan ihmisen verenpaine on tavallisesti matalampi kuin liikkumattoman ihmisen.
Vuosien saatossa verisuonilla on taipumus muuttua joustamattomammiksi. Kävelyliikunta on yksi tapa parantaa verisuonten elastisuutta, jolloin verisuonet toimivat oikein eli supistuvat ja laajentuvat elastisesti.
Ihmisen ikääntyessä erityisesti valtimosuonet rasvoittuvat ja kalkkeutuvat. Kävely ehkäisee tätäkin. Samalla veren rasva-arvot voivat parantua, kokonaiskolesteroli saattaa laskea ja hyvä HDL-kolesteroli nousta.
Kävelyllä voidaan vaikuttaa myös hormonien säätelyyn ja sokeriaineenvaihdunnan toimivuuteen.
Aineenvaihdunta
Lihakset tarvitsevat polttoainetta, jonka se saa ihmisen energiasta. Liikkumalla ihminen siis polttaa energiaa antamalla sitä lihaksille.
Tällöin elimistö kuluttaa ensin hiilihydraatteja ja sen jälkeen rasvoja.
Lihakset
Vaikka kävelyä ei mielletä varsinaiseksi lihastreeniksi, monen aloittelijan kohdalla sekin voi lisätä kehon lihasmassaa.
Jos ihminen ei ole aikaisemmin harrastanut lainkaan liikuntaa, kävelyn aloittaminen lisää merkittävästi lihasten kuormitusta ja tuo niille uudenlaista rasitusta.
Esimerkiksi pakara- ja reisilihakset vahvistuvat ja muokkautuvat kävelylläkin.
Keuhkot
Keuhkojen volyymi ei välttämättä kasva kävelyllä, mutta kyky niin sanottuun keuhkotuuletukseen vahvistuu. Sillä viitataan aktiiviseen hengitystyöhön.
Kävely parantaa etenkin kestävyyskuntoa varsinkin heikkokuntoisella.
Kestävyyskunto on sitä parempi, mitä tehokkaammin verisuonet kykenevät pumppaamaan runsaasti happea sisältävää verta lihaksistoon ja mitä paremmin keuhkot pystyvät ottamaan happea käyttöön.
Mieli
Raittiissa ilmassa kävely vähentää todennäköisyyttä, että ihminen kokee lievää tai keskivaikeaa masennusta.
Aina masennukseen ei liikunta tietenkään auta, eikä masentuneelle ihmiselle kannata sanoa, että menisit vaikka ulos kävelylle.
Jos kuitenkin silloin tällöin olo on apea, voi liikunta piristää nopeastikin.
Kävely on yksi lempiliikuntamuotoni! Mieli lepää ja rasittuneet nivelenkikin kestävät sitä, toisin kuin juoksua.