Tuoreessa tutkimuksessa ilmenee, että säännöllinen, kuormittava liikunta vähentää huomattavasti kuolleisuutta. Esimerkiksi reipas kävely on loistavaa liikuntaa.
Uuden tutkimuksen mukaan aikuisilla, jotka liikkuivat 150–600 minuuttia viikossa, on huomattavasti pienempi kuolleisuusriski kuin vähemmän liikkuvilla.
American Heart Association -järjestön Circulation-lehdessä julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kuolleisuusriski väheni 21–23 prosenttia henkilöillä, jotka harrastivat kaksi–neljä kertaa suositellun määrän raskasta liikuntaa.
Kuolleisuusiski väheni jopa 26–31 prosenttia henkilöillä, jotka harrastivat kaksi–neljä kertaa suositellun määrän kohtuukuormitteista liikuntaa viikoittain.
Tutkimuksessa viitataan vuoden 2018 Yhdysvaltojen terveysministeriön fyysistä aktiivisuutta koskeviin ohjeistuksiin.
Ohjeistuksien mukaan aikuisen ihmisen tulisi harrastaa viikossa vähintään 150–300 minuuttia, eli noin 2–4 tuntia, kohtalaista liikuntaa, tai 75-150 minuuttia, eli runsaan tunnin tai lähes kaksi tuntia, rasittavaa liikuntaa.
Myös kohtalaisen ja rasittavan liikunnan yhdistelmä toimii tutkimuksen mukaan samoin.
Tutkimuksessa kohtuukuormitteiseen liikuntaan kuului kävely, painonnosto ja plastinen voimistelu.
Raskaaseen liikuntaan sisällytettiin hölkkääminen, juoksu, uiminen, pyöräily ja muut aerobiset liikuntamuodot. 30 vuoden pituiseen tutkimukseen osallistui 100 000 ihmistä, joista 63 prosenttia oli naisia ja 37 prosenttia miehiä.
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja syöpäsairauksia, kertoo Duodecim.
Vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto, joka määritetään mittaamalla maksimaalinen hapenottokyky, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Vaikutus verenpaineeseen on huomattava. Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten reipas kävely, alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin lähes yhtä paljon kuin yhdellä verenpainelääkkeellä voidaan saavuttaa. Tulokset voivat ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen. Kestävyysliikunta myös suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 prosenttia.
Erityistä hyötyä ikääntyville
Säännöllinen liikunta on toki tärkeää kaikille, mutta siitä voi olla erityistä hyötyä ikääntyville ihmisille. Liikunnalla voidaan vaikuttaa ikääntymiseen liittyviin haitallisiin muutoksiin, kuten lihaskatoon, luukatoon, jäykistymiseen sekä kävelykyvyn ja eri aivotoimintojen heikentymiseen.
Iäkkäille ihmisille sopivia liikuntamuotoja ovat muun muassa kävely, sauvakävely, tuolijumppa, uinti, kuntosali, venyttely ja tasapainoharjoitukset. Kotijumpassa ei tarvita painoja, vaan painoiksi riittää oman kehon paino.
Vähintään 65-vuotiaille terveille ja 50–64-vuotiaille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
