Pelko siitä, että joutuu viettämään viimeiset vuotensa yksin myöhäisellä iällä, on varmasti sellainen, jonka useimmat meistä ovat jossain kohtaa tunteneet. Tiedän ainakin itse pohtineeni monesti, kuinka yksinäistä elämän täytyy olla oman lähipiirini iäkkäämmillä ihmisillä. Vaikka heillä on lapsia ja lapsenlapsia, niin jälkikasvulla on kuitenkin omat elämänsä, eikä isovanhempia ehditä nähdä jatkuvasti.
Ikäihmisten yksinäisyys on tunnettu asia ja juuri sen takia tämän 95-vuotiaan naisen tarina sai minut tuntemaan oloni niin iloiseksi. Hän ei nimittäin koskaan joudu tuntemaan yksinäisyyttä, kiitos erittäin rakkaan ja uskollisen nelijalkaisen ystävän.
Dave ja Edie Mazzarella ottivat bernhardinkoira Brodyn kotiinsa, kun tämä oli vasta 12 viikon ikäinen pieni pentu.
Pentu oli leikkisä ja utelias, joten pihalle yksin jäädessään ei mennyt montaakaan sekuntia, kun se oli jo pinkaissut tutkimaan naapureiden pihoja.
Dave-omistaja oli aluksi stressaantunut ja huolissaan Brodyn karkailusta, mutta nähtyään tämän tervehtivän heidän naapurissaan asuvaa 95-vuotiasta Sallya, hänen mielensä rauhottui välittömästi.
– He olivat tavanneet ensimmäisen kerran aivan kahdestaan ilman meidän apuamme, Dave kertoo.
Siitä käynnistyi kaunis ystävyyssuhde, jonka ansiosta Brody tuntui tahallaan ”karkaavan” naapuriin uuden isoäitinsä Sallyn luo viettääkseen tuntikausia iäkkään ja kiltin naisen seurana.
Tänä päivänä Brody on jo 2-vuotias ja valtavan kokoinen, kuten aikuiset bernhardinkoirat ovat. Se ei kuitenkaan ole estänyt tätä ystävällistä koiraa edelleen hiippailemasta säännöllisesti päivittäin naapuriin ilahduttamaan 95-vuotiasta Sallya.
