Ollessaan kävelyllä metsässä Englannissa muutama vuosi takaperin, valokuvaaja Sid Saunders oli yllättäen kompastua.
Hän oli ottanut oikoreitin metsän halki välttääkseen vesilätäköitä polulla ja juuri silloin hänen jalkansa kolahti johonkin.
Ensin Sid luuli kompastuneensa kantoon, mutta vilkaistuaan tarkemmin hän huomasi, ettei tuo este ollut lainkaan luonnollinen.
Se oli pieni sammaleen peittämä hautakivi, jota oli vaikea nähdä ruohikon alta.
Saunders ei voinut olla vilkaisematta tarkemmin tuota metsän keskeltä löytynyttä hautakiveä.
Hän näki kuinka likainen ja sammaleinen se oli, joten hän ajatteli ainakin voivansa pelkästä kunnioituksesta puhdistaa sen entiseen loistoonsa.
– Päätin mennä takaisin paikalle seuraavana päivänä ja puhdistaa hautakiven – sekä alueen sen ympäriltä, Sid Saunders kertoo The Dodolle.
Alkaessaan poistaa lehtiä ja sammalta kiven päältä hän huomasi, että siitä löytyi vielä vanha kaiverrus.
Kun kaikki lika ja sammal oli saatu pois, Saunders ymmärsi, ettei kyseessä ollut mikään tavallinen hautapaikka. Se oli omistettu jonkun rakkaalle – joka oli kuollut ilmeisesti niinkin kauan sitten kuin vuonna 1882.
– Pikku Duchien muistoksi, hautakiveen oli kaiverrettu.
Silloin kuvaaja ymmärsi, mitä tänne oli haudattu yli 130 vuotta sitten.
Kivessä oli tekstin alla kuva pienestä jäniksestä, jonka vieressä oli teksti: ”Syntynyt elokuussa 1869. Kuollut joulukuussa 1882”
Saunders ajatteli ensin, että hauta olisi voinut kuulua koiralle, mutta hautapaikka oli selvästi kuitenkin pienemmälle eläimelle tarkoitettu.
– Olin todella yllättynyt ja järkyttynyt, Sid kertoo nyt tuosta tunteikkaasta hetkestä.
– Mentyäni takaisin siivoamaan hautakiveä huomasin pienen kaiverruksen jäniksestä ja tajusin, että kyse oli luultavasti dutch-rotuisesta jäniksestä.
Dutchrodun jänikset ovat suosittuja lemmikkejä ja ne on helppo tunnistaa niiden turkin värityksestä. Erääseen aikaan kyseinen rotu oli kaikkein suosituin lemmikkijänisten rotu koko Englannissa ja niiden kasvattajia oli valtavat määrät.
Rakkaudella hoidettuna ja terveenä pysyessään nuo jänikset voivat elää helposti jopa yli 10 vuotiaiksi.
Tämän haudan ”Duchie” oli elänyt kiitettävään 13 vuoden ikään ja oli selvästi ollut pidetty perheenjäsen – ehkä juuri sen takia sille oli päätetty hankkia oma erityinen kaiverrettu hautakivi?
Kuten kaikki lemmikkejä omistavat ihmiset tietävät, ne ovat perheidemme jäseniä.
– Sillä on täytynyt olla kaikki todella hyvin, kun se on elänyt noin pitkään, Sid pohtii.
Alue, jonne ”Duchie” oli haudattu, on ollut yksityisomistuksessa jo 1800-luvulta lähtien Sidin mukaan.
On siis hyvin todennäköistä, että ”Duchie” oli maan omistajien perheen lemmikki. Nykyisin tuo ulkoilualue pitää sisällään valtavan määrän patikointipolkuja, joissa käy päivittäin paljon ihmisiä.
Silti kukaan ei ollut löytänyt Duchien hautaa vuosikausien aikana.
Ja vaikka emme koskaan saa tietää miten ja miksi ”Duchie” haudattiin tänne, niin yksi asia on varmaa; se oli omalle perheelleen rakas perheenjäsen.
Sid Saundersin upea löytö tuona päivänä mahdollistaa nyt sen, että me eläinten ystävät pystymme nauttimaan ja arvostamaan tätä tarinaa nyt yli 130 vuotta sen tapahtumisen jälkeen.
Kiitos Sid, kun siivosit hautakiven ja sitä ympäröivän alueen. Upeaa, että jaoit ”Duchien” tarinan kaikkien ihmisten kanssa.
Kaikki lemmikkejä omistaneet ihmiset tietävät, kuinka tärkeitä perheenjäseniä ne voivat olla ja siksi tällainen tarina lämmittää sydäntäni.
Jaa tätä, jos sinäkin rakastat eläimiä!
