Olemme usein kirjoittaneet eläimistä, joiden elämä ei ehkä ole alkanut ruusuisimmalla mahdollisella tavalla tai joiden mukavasti alkanut elämä onkin yhtäkkiä kääntynyt päälaelleen.
Onneksi maailmassa on paljon järjestöjä, vapaaehtoisia sekä ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan näitä eläimiä ja avaamaan niille niin sydämensä kuin kotinsakin.
Kuusi vuotta sitten sisilialaisessa katuojassa makasi pieni, parin kuukauden ikäinen koiranpentu, aivan yksin.
Samaan aikaan Maltalle oli juuri muuttanut suomalainen pariskunta. Juhani oli leikkimielisesti luvannut Nealle koiran, jos hän muuttaisi kanssaan saarivaltioon ja nyt oli tullut aika täyttää tämä lupaus.
Halusivat auttaa koditonta koiraa
Juhanille ja Nealle oli alusta alkaen selvää, että he halusivat tarjota kodin sitä oikeasti tarvitsevalle eläimelle kenneltoiminnan tukemisen sijaan.
He tunnustautuvat molemmat hyvin eläinrakkaiksi ihmisiksi ja juuri siksi he halusivatkin tarjota kodin nimenomaan huonoista lähtökohdista tulevalle koiralle.
– Vieroksuimme molemmat ajatusta siitä, että kennelit tekemällä tekevät koiria lemmikeiksi kun tiesimme, miten iso katukoiraongelma esimerkiksi Sisiliassa on, Juhani selittää.
Kivuton prosessi
Kun uuden perheenjäsenen hankkimisen pyörät sitten oli saatu pyörimään, ei kestänyt paria kuukautta kauempaa ennen kuin Nean, Juhanin sekä katuojasta alun perin löytyneen pienen koiranpennun tiet kohtasivat paikallisen järjestön kautta.
Uusi ruipelo karvainen perheenjäsen sai nimekseen Buddy.
Saunaa rakastava italiaano
Viihdyttyään jonkin aikaa etelän auringossa Maltalla, perheen tuli kuitenkin pian aika palata takaisin kylmään pohjoiseen.
Paluu sujui onneksi mutkattomasti sillä Suomen rokotusohjelma koirien kohdalla oli samanlainen kuin Maltalla.
Buddy myös kotoutui Suomeen erittäin hyvin – se kestää talvet hyvin ja on jopa omaksunut erään perisuomalaisen tavan.
– Se rakastaa saunomista ja tulee aina mukaan saunaan jos vain saa, Juhani kertoo hymyillen.
Sateesta italiaano ei kuitenkaan erityisemmin pidä.
– Buddysta kyllä huomaa, että se on syntynyt auringon alla. Jos sisään tulee pienikin auringonsäde, se hakeutuu siihen makoilemaan, isäntä kertoo huvittuneena.
Buddylla on useita leluja, joista monet ovat saaneet osakseen astetta rankempaa rakkautta, mutta yksi lelu on säilynyt vuosikaudet ennallaan – Samu siili, kenties koska se muistuttaa Buddyn syntymäpaikasta.
Nean ja Juhanin vinkit recuekoiraa harkitsevalle
Yksi asia, joka on pidettävä mielessä rescuekoiraa ottaessa ovat mahdolliset sairaudet, joista ei voi tarkkuudella tietää etukäteen. Buddyltakin paljastui etenkin Välimeren alueelta tuoduilla koirilla usein tavattava tauti, leihmanioosi.
Tauti on krooninen, mutta sen etenemistä voidaan jarruttaa ja oireet pitää kurissa säännöllisellä lääkityksellä.
Tauteja ja sairauksia kuitenkin tulee myös suomalaisissa kenneleissä syntyneille rotukoirille. Tällaisia asioita ei voi koskaan tietää varmuudella ja lemmikkiä harkitsevan onkin aina otettava huomioon mahdolliset eläinlääkärikulut.
Juhani painottaa, ettei rescuekoiran hankkiminen ole sen kalliimpaa kuin kennelistä hankitun pennun ja lisää, että koska resucekoirilla on omat tarinansa, ovat ne sitäkin palkitsevampia kumppaneita.
Nea ja Juhani lahjoittavat joka vuosi Buddyn syntymäpäivänä järjestölle rahaa tukeakseensa heidän tärkeää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
– Mielestäni rescuekoira sopii parhaiten perheeseen, jossa on ennenkin ollut koiria. Rescuekoirat saattavat tarvita huomiota, koulutusta ja rakkautta kennelkoiria enemmän. Mutta omien kokemuksiemme mukaan ne myös tuovat elämään enemmän kuin osaisi toivoa, Juhani kiteyttää.
Oletko sinä koskaan harkinnut rescuekoiraa tai löytyykö sinulta kenties sellainen jo?
Kerro mitä tunteita juttu sinussa herätti Facebookin kommenteissa!