Sellaisen puolison kanssa asuminen, joka vain talloo itsetuntoasi ei ole ikinä oikein.
Joskus yksinäisyyden pelko voi kuitenkin olla suurempi, kuin haaveet onnellisuudesta. Tästä johtuen monet ihmiset jäävät parisuhteisiin, vaikka asiat eivät ole hyvin.
Eroaminen suhteesta, jossa sinua käytetään hyväksi, voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Mutta tämän tarinan mies ajautui lopulta tilanteeseen, josta ei ollut enää muuta ratkaisua.
Hän jakoi kokemuksensa keskustelupalsta Redditille ja sai nopeasti tukea tuhansilta ihmisiltä, jotka lukivat kirjoituksen.
Minun on myönnettävä, että olin todella liikuttunut luettuani tämän, joten ajattelin jakaa sen myös teidän kanssanne.
Näin isäpuoli kuvailee tapahtunutta:
Minun tytärpuoleni menee naimisiin elokuun 3. päivänä. Häiden suunnittelu on vienyt suurimman osan tyttären ja hänen äitinsä elämästä (sanon äidin, sillä emme ole naimisissa, vaikka olemme olleet yhdessä 10 vuotta) viimeisten kuuden kuukauden aikana.
Tytärpuoleni valmistui yliopistosta viime joulukuussa. Minä maksoin hänen lukukausimaksunsa ja vaikka kyse olikin julkisesta koulusta, niin se maksoi silti minulle yhteensä 40 000 dollaria.
Hän ei ole töissä, vaan on asunut luonamme koko kouluajan sekä valmistumisen jälkeen. Minä myös ostin hänelle auton, jotta hän voisi kulkea matkan koululle helpommin.
Aika ajoin hänen surkea ”oikea” isänsä ilmestyy tytärpuoleni elämään ja joka kerta hän onnistuu hurmaamaan tytön täysin. Vaikka hän ei ole tukenut tyttärensä koulutusta sentilläkään, maksanut penniäkään elatusmaksuja, niin tytär yhä rakastaa häntä ja haluaa hänet osaksi elämäänsä.
Hänen vierailunsa kestävät aina juuri tarpeeksi kauan, että hän ehtii murtaa tyttärensä sydämen rikottuaan jälleen yhden tekemänsä lupauksen.
Tytärpuoleni hääpaikalle mahtuu yhteensä 250 vierasta.
Annoin heille listan 20 nimestä, jotka halusin kutsuttavan mukaan häihin, sillä minähän kuitenkin maksoin koko touhun. Naisystäväni ja tytärpuoleni sanoivat, ettei asia ole ongelma ja lupasivat hoitaa sen. Joten minä kerroin noille ystävilleni, että he olisivat pian saamassa kutsut häihin.
Lauantaina näin erään noista ystävistäni golfkentällä ja päätin kysyä häneltä olisiko hän tulossa häihin. Hän kertoi minulle, ettei häntä oltu kutsuttu. Hän oli saanut ilmoituksen häistä, mutta ei kutsua.
Hänellä oli ilmoitus mukana autossaan ja hän näytti sen minulle. Ja kyllä vain. Puolisoni ja tytärpuoleni olivat lähettäneet kaikille ystävilleni pelkän ilmoituksen häitä, mutta eivät kutsuja.
Kaiken lisäksi kutsussa ei lukenut minun nimeäni missään. Siitä löytyi hänen oikean isänsä nimi ja hänen äitinsä nimi. Minun nimeni oli poistettu kokonaan.
Tämä johti lopulta melko suureen taisteluun tyttöystäväni kanssa, kun sain kuulla, ettei yksikään minun 20 ystävästäni ollut saanut paikkaa vieraslistalta, sillä ”250 ihmistä on tosi vähän.”
Olin todella vihainen, mutta tilanteessa ei ollut paljoa, mitä olisin voinut tehdä, sillä kaikkia tärkeimpiä ystäviäni oli jo loukattu.
Tyttöystäväni sanoi ”Jos ihmiset eivät pääse paikalle, niin sitten voimme saada muutaman ystävistäsi mahtumaan.” Se oli mielestäni viimeinen isku suoraan vasten kasvojani.
Joten, kuten voitte uskoa, niin sunnuntaina minä kiehuin raivosta.
Meillä oli tuolloin luvassa yllätysillallinen tytärpuoleni sulhasen perheen kanssa ja mukaan tarttui myös täysin yllättäen tytärpuoleni oikea isä. Tällä pienellä illallisella tytärpuoleni ilmoitti, että hänen ”OIKEA” isänsä tulisi mukaan häihin ja hän saattaisi tytön alttarille.
Tämä ilmoitus sai vastaansa vain ihailevia huokauksia ja ”voi miten ihanaa” -lausahduksia kaikilta pöydässä.
En usko, että olen koskaan tuntenut oloani niin vihaiseksi ja halveksituksi. Minä tärisin.
Kasasin itseni muutamassa sekunnissa, sillä en ollut aivan varma siitä alkaisinko itkeä, vai lyödä ihmisiä. Ehkä jopa molempia.
Varmistuttuani siitä, että pystyin puhumaan, minä nousin ylös tuolistani ja sanoin haluavani kohottaa maljan. En muista tarkalleen mitä sanoin, mutta idea oli aika pitkälti tämä:
”Haluaisin kohottaa maljan.” Tuo lusikan lasiin lyömisestä kaikuva ääni kaikuu korvissani varmasti vuosikausia.
”Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia olla osa tätä perhettä viimeisen 10 vuoden ajan.”
Oi miten ihanaa, pöydässä huokailtiin.
”Tässä vaiheessa elämääni tunnen, että olen kiitollisuuden velkaa tälle morsiusparille siitä, että he avasivat silmäni jollekin todella tärkeälle asialle.”
Kaikki pöydässä hymyilivät toisilleen tyytyväisesti.
”He ovat näyttäneet minulle, että minun asemani tässä perheessä ei ole se, jonka luulin sen olevan.”
Tuolla sekunnilla ihmisten silmät pyöristyivät ihmetyksen vallassa.
”Vaikka joskus kuvittelin olevani tämän perheen kunnioitettu pää, taikka kummisetä, jonka luokse käännytään hädän hetkellä saadakseen apua, niin vaikuttaisi siltä, että olenkin ollut vain pankkiautomaatti, jonka ainoa hyöty on ollut rahan jakaminen.”
”Nyt kun minut on korvattu isäntänä sekä kutsuista että itse hääjuhlista, niin minä irtisanoudun täten kaikista rahallisista velvollisuuksista näitä häitä kohden ja jätän tuon tehtävän seuraajalleni, OIKEALLE isälle.”
”Joten kohottakaamme malja tälle onnelliselle parille ja polulle jonka he ovat valinneet.”
Kulautin juomani loppuun.
”Osaatte varmasti kaikki ulos talosta omin avuin.”
Oliko tämä mielestänne itsekästä? Pitäisikö minun vain lahjoittaa hymyissä suin 40-50 000 dollaria hääjuhlia varten, joihin en saa edes kutsua ketään? Juhliin, joissa minulla ei ole mitään osaa?
Olen saanut niin tarpeekseni tästä p*skasta. Olen saanut tarpeekseni tytärpuolestani ja tarpeekseni tyttöystävästäni.
Siirsin viime iltana kaikki rahat yhteiseltä tililtämme itselleni (hän ei ole ollut päivääkään töissä muutettuaan luokseni).
Tänä aamuna soitin kaikille hääjärjestelyihin liittyville tahoille ja pyysin rahani takaisin. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tulen häviämään noin 1500 dollaria juhlapaikan varausmaksun takia, mutta muut rahani sain takaisin.
Tytärpuolelleni ja exälleni: Jos haluat ”OIKEAN isäsi” nimen olevan kutsuissa, saattavan sinut alttarille ja istuvan pöydässä vieressänne, niin antaa mennä vain. Silloin ”OIKEA” isäsi saa myös maksaa koko lystin.
Päivitys: Tyttöystäväni ja tytärpuoleni ovat nyt muuttaneet pois kodistani. He asuvat tällä hetkellä yhdessä sulhasen kotona.
Kuulemani mukaan he yrittävät laskea häiden kuluja ja saada sulhasen perheen osallistumaan kuluihin.
Mielestäni tässä tilanteessa isäpuoli toimi täysin oikein. Tuo käytös oli todella törkeää hänen tyttöystävänsä sekä tytärpuolen osalta.
Mitä mieltä sinä olet? Jaa tätä eteen päin ja kerro mielipiteesi meille kommenttikentässä!
