Nälkiintynyt poika, 5, löydettiin suu vaahdossa ”kuoleman kielissä” komerosta – sisarukset paljastivat äitipuolen teon

Pelkkä ajatuskin lapsen tuomisesta tähän maailmaan alkaa pelottaa minua, kun luen tämän kaltaisista tapauksista. Joidenkin ihmisten julmuus on täysin käsittämätöntä ja vaikka olemme kehittyneet niin pitkälle ihmiskuntana, löytyy maailmasta yhä aivan liian paljon kauheuksia.

Katsokaa nyt vaikka Jordan nimisen pojan tarinaa. Vuonna 2014 hän oli lähellä kuolla, ollessaan vain 5-vuotias. On tärkeää huomauttaa heti, ettei kyse ollut mistään sairaudesta tai yllättävästä onnettomuudesta.

Jordanin hengenvaarallinen tilanne johtui niistä ihmisistä, joihin hänen olisi pitänyt pystyä luottamaan ja joiden tulisi rakastaa häntä. Sen takana olivat henkilöt, joiden tehtävänä oli tarjota hänelle parhaat mahdolliset eväät elämään; hänen vanhempansa.

Jordan syntyi yhdestä hänen isänsä lukuisista sivusuhteista. Hänellä oli yhteensä seitsemän sisaruspuolta, mutta nuori poika oli kuitenkin se, joka sai kärsiä pahimmat rangaistukset isänsä Brad Bleimeyerin toimesta.

Kaltoinkohtelu alkoi vaivihkaa, mutta ennen pitkää se oli yltynyt jo siihen, että Jordania hakattiin, haukuttiin, pidettiin nälässä ja jopa kidutettiin sähköiskuilla.

Bleimeyer ja hänen vaimonsa, Tammi, lukitsivat Jordanin komeroon portaiden alle. Hän yritti karata sieltä useammin kuin kerran, mutta vanhemmat laittoivat oveen munalukon, jotta poika ei pääsisi pois vankilastaan ilman heidän tahtoaan.

Kaksi Tammin vanhinta lasta, Cody ja Allison, tiesivät sen, että heidän pikkuveljensä kohtelu vanhempien osalta oli täysin väärin. Vaikka Cody oli vain 16-vuotias, hän yritti kertoa perheen tilanteesta muille – kukaan ei kuitenkaan ottanut pojan sanoja tosissaan.

The Sun -lehden mukaan Cody puhui tilanteesta näin:

– Poliisit kävivät asunnollamme useita kertoja. Jokainen poliiseista kertoi vain minulle, etteivät he voi tehdä asialle mitään.

– Opettajat eivät olleet varmoja, miten toimia – kukaan ei voinut auttaa minua.

– Muistan, kuinka poliisit olivat ovella ja pyysin heitä astumaan sisään todistamaan tilannetta, mutta he vastasivat, ettei se käy, koska olen alaikäinen, enkä omista taloa. He olivat kirjaimellisesti ovellamme ja minä rukoilin apua, mutta he eivät voineet tehdä mitään.

Cody ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan. Hän ja hänen siskonsa puolustivat Jordania, vaikka saivatkin sitten osakseen vanhemmiltaan uhkailua, fyysistä väkivaltaa sekä rangaistuksia teoistaan.

Sitten, eräänä päivänä maaliskuussa 2014, Cody oli saanut tarpeekseen. Hän mursi Jordanin ”vankilan” oven ja törmäsi painajaismaiseen näkyyn.

– Päivänä, jolloin avaisin komeron oven, Jordan oli pahimmassa kunnossa, jossa olen koskaan häntä nähnyt, Cody selittää.

– Olin ollut aiemmin isossa tappelussa, joten tiesin joutuvani pulaan vanhempieni kanssa, jotka olivat tuolloin ulkona. Niinpä näin tilaisuuteni ja avasin komeron päästääkseni Jordanin ulos.

– Tekemäni löytö oli kuitenkin järkyttävä – hän oli vaipoissa, eikä hänellä ollut päällään lainkaan vaatteita. Hänen kasvonsa oli hakattu mustelmille. Hänen suunsa vaahtosi. En ole koskaan eläessäni nähnyt mitään niin järkyttävää.

– Jäädyin tilanteessa sekunniksi ja lopulta vain sekosin. Ellemme olisi saaneet häntä ulos tuona päivänä en usko, että hän olisi selvinnyt hengissä.

– Nostin Jordanin syliini ja ojensin hänet siskolleni Allisonille, jotta hän voisi huolehtia ja lohduttaa häntä. Menin ulos ja päätin kohdata äitini sekä Bradin tuosta tilanteesta. He molemmat raivostuivat siitä, että olin avannut komeron oven – heidän mukaansa minulla ei ollut mitään oikeutta mennä sinne, eikä asia liittynyt minuun millään tapaa.

– Siinä vaiheessa tilanne minun ja Bradin välillä eskaloitui niin, että aloimme töniä toisiamme pihalla. Yritin vain kerätä mahdollisimman paljon huomiota tappeluumme ja kuluttaa aikaa. Tiesin, ettei tästä ollut enää paluuta. Äitini oli takavarikoinut puhelimeni, mutta minulla oli toinen prepaid-puhelin, jolla olin soittanut poliisit paikalle. Samaan aikaan äitini oli kuitenkin rynnännyt sisään pakkaamaan tavaroita ja muita lapsia paetakseen paikalta.

Allison, joka oli tuolloin 14-vuotias, muistaa tilanteen yhä:

– Muistan hänen (Jordanin) kaatuneen ja nostin hänet ylös käsiini. Se oli kamalaa. Aivan kuin en olisi ottanut mitään syliini – hän oli niin kevyt – ihan kuin sylissäni ei olisi ollut 5-vuotiasta lasta.

– Hän oli niin, niin kalpea ja hänen poskensa olivat lommoilla ja hän haisi kamalalta. Se oli vain aivan järkyttävää. En ollut nähnyt häntä noin viikkoon ennen tätä ja hän oli todella peloissaan. Hän ei tiennyt, mitä oli tapahtumassa.

Oikeus tapahtui

Lopulta oikeus kuitenkin voitti. Viime joulukuussa Tammi Bleimeyer tuomittiin 28 vuodeksi vankeuteen kiitos molempien lapsiensa Codyn ja Allisonin todistuksista oikeudessa.

Brad Bleimeyer taas tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen ja kaikki pariskunnan lapset otettiin huostaan. He eivät enää ikinä joudu vanhempiensa järkyttävän toiminnan uhreiksi.

Ilman Codyn ja Allisonin rohkeutta, Jordan ei varmasti olisi elossa enää, vaan hän olisi kuollut vanhempiensa toiminnan seurauksena.

Nuoresta iästään huolimatta sisarukset tiesivät, mitä heidän oli tehtävä, eivätkä he pelänneet toimia tilanteen salliessa.

Tänä päivänä Jordan asuu biologisen äitinsä luona turvassa ja onnellisesti. Hän saa viimein nauttia normaalista rakkauden täytteisestä lapsuudesta kaikista aiemman elämänsä traumoista huolimatta.

Aivan järkyttävä tapaus yksinkertaisesti. En voi ymmärtää, miten tuollaisilla ihmisillä voi olla lapsia, tai kuinka kukaan voisi tehdä jotain noin hirvittävää omille lapsilleen.

Jaa tätä kunnioittaaksesi sisarusten toimia. Toivotaan heille pelkkää hyvää tulevaisuuteen, he ovat sen ansainneet!