Sienestys on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa. Tässä syitä, miksi sinun kannattaa lisätä sieniä ruokavalioosi.
Suomalainen syö marjoihin verrattuna vielä vähän sieniä, vain noin puoli kiloa vuodessa.
Metsät ovat kuitenkin pullollaan sieniä ja ne ovat vieläpä valtavan terveellisiä.
Marttaliiton kehittämispäällikkö, sieniasiantuntija Arja Hopsu-Neuvonen kehottaa lisäämään sieniä ruokavalioon vähitellen, jos niiden makuun ei ole tottunut.
Sienten tunnistamisen opettelusta on hyötyä: jo muutama varmasti tuttu ruokasienilaji takaa sen, että saalista kertyy.
Sienestyksen terveysvaikutukset ovat moninaiset, sillä metsässä liikkuminen tekee hyvää koko keholle.
1. Kevyttä ja vähärasvaista ruokaa
Tuoreet sienet ovat kevyttä ravintoa, sillä suurin osa niiden painosta, noin 90 prosenttia on vettä.
Rasvaa sienissä ei ole juuri lainkaan.
Proteiinipitoisuus ja aminohapppokoostumus puolestaan on suurempi, kuin kasviksissa.
Esimerkiksi herkkutatti on loistava valinta, sillä siinä on proteiinia yli 3 grammaa sadassa grammassa ja sen aminohappokoostumus on yhtä hyvä kuin lihassa.
Herkkutatit sisältävät myös erityisen paljon seleeniä. Seleeni suojaa muun muassa soluja ja sydäntä.
Lue myös: Tällä reseptillä saat sienikastikkeesta ravintolatasoisen – salaisuus yhdessä piilee työvaiheessa
2. Valtavasti kivennäisaineita
Sienet sisältävät monipuolisen valikoiman vitamiineja ja kivennäisaineita. Niissä on muun muassa D- ja B-vitamiinia, kuten folaattia, niasiinia, riboflaviinia, pyridoksiinia ja kobalamiinia. Niissä on myös runsaasti hivenaineita raudasta sinkkiin ja seleeniin.
Hivenaineet säilyvät hyvin myös paistettaessa ja pakastettaessa.
D-vitamiinia on eniten vahveroissa, kantarellissa sen kertoo jo sen vahva keltainen väri.
Suppilovahverossa D-vitamiinia on vielä tuplasti enemmän kuin kantarellissa.
D-vitamiini on tärkeää luustolle, lihaksille ja vastustuskyvylle.
Sienissä on myös runsaasti muun muassa fytokemikaaleja, joilla on terveysvaikutuksia, kertoo kehittyvaelintarvike.fi.
3. Pitävät kylläisenä pitkään
Sienissä on paljon kuituja, joten ne pitävät nälkää pitkään, vaikka sisältävätkin vain vähän kaloreita.
Usein nautitut sienet voivat pitää vatsan toimivana.
Kuitupitoisuus vaihtelee eri sienissä, esimerkiksi herkkutatissa kuitua on 6 grammaa sataa grammaa kohti, tuoreessa kantarellissa 3,5 grammaa.
Sienet sisältävät myös beetaglukaania, joka on omiaan laskemaaan korkeaaa kolesterolia. Sitä on herkkutatissa saman verran, kuin kaurassa.
Sienet sulavat heikosti ruoansulatuskanavan yläosassa, ja voivat aiheuttaa osalle ihmisistä vatsavaivoja.
Jos olet huomannut, että sienet aiheuttavat mahanpuruja, kannattaa suuria annoksia välttää, mutta niitä ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan syömättä.
4. Suolisto kiittää
Vaikka osalle ihmisistä sienistä voi aiheutua vatsavaivoja, heikkoon sulavuuteen voi liittyä merkittävää etua.
Kuidut ovat paksusuolen luonnollisen bakteeriflooran ravintoa, ja saattavat olla hyväksi paksusuolensyövän ehkäisyssä.
Muitakin ruokasienten terveysvaikutuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa.
Vuonna 2012 sienistä löydettiin tulehdusta ja jopa kasvainten kasvua hillitseviä aineita. Parin vuoden takaisessa japanilaistutkimuksessa puolestaan huomattiin, että runsaasti sieniä syövät iäkkäät saattavat säästyä muita todennäköisemmin dementialta.
5. Mielen murkinaa
Metsässä liikkuminen on kaikin puolin mainiota puuhaa.
Se on arkiliikuntaa parhaimmillaan, sillä epätasaisessa maastossa liikkuminen kehittää tasapainoaistia ja lihaskuntoa.
Näköaisti valpastuu sieniä etsiessä, kun niitä tähyillessä katsoo välillä lähelle ja välillä kauas.
Luonnossa oleilu ja liikkuminen ovat muutenkin hyväksi aivoille ja aisteille. Luonto kohentaa mielialaa, rentouttaa ja virkistää. Luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän myös masentuneisuuden oireita.
Ja onko parempaa tapaa viettää aikaa yhdessä rakkaiden kanssa, kuin kauniissa luonnossa samoilu ja retkieväiden syönti?
Tuulipuku päälle, sienikori kainaloon ja metsään siis mars!
