Unettomuushäiriöstä puhutaan, jos oireita ilmenee vähintään 3 kertaa viikossa ja kestävät vähintään kuukauden.
Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua, vaikka olosuhteet nukkumiselle olisivat hyvät, kertoo Terveyskirjasto.
Unettomuutta ilmaantuu helposti, jos ihmisellä on stressiä. Jos huolet painavat, ei uni varmasti tule silmään.
Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuuden oireista. Joka kymmenes on kärsinyt niistä pitkäkestoisesti vähintään kuukauden ajan. Unettomuushäiriö on muita tavallisempaa naisilla sekä iäkkäillä.
Häiriö näkyy joko nukahtamisvaikeutena, heräilynä, unen virkistävyyden heikentymisenä tai näiden oireiden erilaisina yhdistelminä.
Unettomuushäiriöstä puhutaan, jos oireita ilmenee vähintään 3 kertaa viikossa ja oireet kestävät vähintään kuukauden ajan.
Myös se, että unettomuus tuottaa huolta tai oireita päiväsaikaan, tai se vaikuttaa arkielämän toimintoihin, liittyvät unettomuushäiriöön.
Univaje aiheuttaa väsymystä ja sen seurauksena toimintatarmo hiipuu, tarkkaavuus huononee, keskittymiskyky heikkenee, huomiokyky kapenee, reaktiot hidastuvat ja ärtyneisyys voimistuu.
Univaje vilkastuttaa myös kilpirauhasen toimintaa, joka puolestaan kuluttaa solujen energiaa. Samalla se kuitenkin heikentää elimistön kykyä pilkkoa sokeria solujen aineenvaihdunnan tarpeisiin.
Univaje lisää lisämunuaisten kuorikerroksen solujen erittämän kortisolin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden, vaikka sen pitäisi pienentyä illan aikana.
Univaje tekee kropallesi sen, että ses tarvitsee lisää energiaa, eli ruokaa. Nälän tunne siis voimistuu. Varsinkin hiilihydraattien tarve kasvaa.
1. Säännöllinen uni
Hyvät yöunet rakennetaan jo päivän aikana. Unilääkäri Henri Tuomilehto on puhunut kovaan ääneen uniajan lisäämisestä. Hän sanoo, että uniajan lisääminen on maailman helpoin tapa parantaa terveyttä.
Harvalla meistä on mahdollisuus nukkua aamulla niin pitkään, kuin huvittaa, joten ajoissa nukkumaan meno on kannattavaa.
Yhtä tärkeää kuin nukkumaanmeno on myös heräämisajankohta. Jos se siirtyy esimerkiksi viikonloppuna monella tunnilla, ei ole ihme, jos maanantaina väsyttää.
Säännöllisestä nukkmaanmenosta kannatata pitää kiinni aina kun se on mahdollista. Tietenkin, esimerkiksi vuorotyöntekijällä on vaikea noudattaa aina samaa aikataulua.
Tarpeeksi nukkuminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeää.
Riittävän unen vaikutukset huomaa arjessa nopeasti. Jaksat, muistat ja opit helpommin.
2. Rentoudu
Stressi ja uni kulkevat käsi kädessä.
Jos elämässäsi on paljon stressiä aiheuttavia tekijöitä, on hyvä laittaa uni ja palautuminen listan kärkeen.
Jokaiselle on oma yksilöllinen tapa rauhoittua. Voit löytää apua rentoutumisesta, meditaatiosta tai hengitysharjoituksista.
Myös esimerkiksi äänikirjan kuuntelu, ristikot tai vaikkapa maalaaminen ovat oivia tapoja vähentää stressiä. Löydä oma tapasi rentoutua!
3. Huolet pois
Hyvä uni kuuluu kiireisenkin kalenteriin. Levon laiminlyömisellä on ennen pitkää kurjia seuraksia.
Jos keho on jatkuvassa ylirasitustilassa, se alkaa näkyä yleisenä suorituskyvyn laskuna, sairasteluna ja mielialaongelmina.
Huolien kertyminen mieleen pitää hereillä. Pidä vaikkapa huolihetki, jolloin annat itsellesi luvan pohtia mieltä askarruttavia asioita. Voit myös pitää huolikirjaa, johon kirjoitat ylös mieltä painavat asiat.
4. Ruokarytmi
Tutkimusten mukaan riittämätön uni vaikuttaa hormonitasoihin, jotka säätelevät ruokahalua.
Pelkästään liian vähäinen nukkuminen ja univaje lisäävät merkittävästi painonnousun ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Säännöllinen ruokarytmi on avain nukkumiseen. Suomesssa varsin yleinen ongelma on aamiaisen väliinjättö. ”Syön jos ehdin” -ajattelu ei kannata. Sitten lounaalla ollaan jo niin nälkäisiä, että vedetään kaksin käsin ruokaa, jonka jälkeen vierystaso laskee ja väsytää pari tuntia.
Voimakkaat päiväaikaiset vireystilan laskut altistavat myös huonolle uni-valverytmille.
Joskus vierystaso saattaa nousta iltaa kohti. Kun syöt riittävän usein ja tarpeeksi, sinulle ei tule tarvetta ahmimisille tai herkuille.
5. Hetki liikuntaa
Pienikin päivittäinen, säännöllinen liikkuminen on parempi unen ja palautumisen kannalta, kuin se, että muutamana päivänä vedetään täysillä. Tutkimukset osoittavat, että liikunnan terveysvaikutukset tulevat esiin jo varsin pienellä, mutta säännönmukaisella liikunnan määrällä.
Vain 30 minuuttia liikuntaa päivässä on jo hyväksi unelle.
Liikunta voi olla kävelyä, uintia tai vaikkapa pyöräily töihin.
On tärkeää tunnistaa itselle sopiva ajankohta liikkua. Myöhäinen rankka liikkuminen saattaa vaikuttaa uneen.
Milloin lääkäriin?
Kun unettomuus vie äkillisesti yöunet kokonaan, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Samoin, jos unettomuus on alkanut vähitellen, mutta huonosti nukutuista öistä johtuva väsymys haittaa arkiaskareita tai työtehtäviä, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Uni on äärimmäisen tärkeää koko keholle! Nukutko sinä tarpeeksi?
