Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin syy sisätautipäivystykseen hakeutumiseen. Se on usein vaaraton sydämelle, mutta siihen voi liittyä muita riskejä.
Flimmeriin voi liittyä riskejä, esimerkiksi aivoinfarktivaara.
Alkoholin käyttö altistaa rytmihäiriöille ja myös flimmerille.
European Heart Journalissa julkaistiin tammikuussa 2021 tutkimus, jossa todettiin jo yhden päivittäisen alkoholiannoksen nauttimisen voivan lisätä eteisvärinän riskiä 16 prosentilla.
Yksi alkoholiannos on esimerkiksi yksi pieni olut, 12 senttilitraa viiniä tai 4 senttilitraa viinaa.
Eteisvärinä voi tuntua vain huonona olona, mutta sen voi huomata selkeimmin omasta pulssistaan.
Flimmeri eli eteisvärinä kiihdyttää pulssia. Syke voi olla levossa yli 100 lyöntiä minuutissa ja liikkuessa se voi nousta jopa 180 lyöntiin minuutissa.
Eteisvärinä voi olla hetkellinen kohtauksellinen rytmihäiriö tai se voi kestää useita päiviä, jopa viikkoja. Flimmeri voi uusiutua vasta vuosien kuluttua tai se voi tulla monta kertaa päivässä.
Joka neljäs yli 40-vuotias kokee eteisvärinää
Aivoliiton mukaan noin joka neljäs yli 40-vuotias kokee eteisvärinää yhden tai useamman kerran elämänsä aikana.
Eteisvärinäriski kasvaa iän myötä. Ylivoimaisesti eniten eteisvärinäpotilaita on 70-vuotta täyttäneissä.
Eteisvärinä ei ole itsessään vaarallinen rytmihäiriö, vaikka siihen joskus liittyykin komplikaatioita.
Se vaatii kuitenkin usein hoitoa tiheäsykkeisyyden tai aivohalvausriskin vuoksi.
Usein eteisvärinälle ei ole yhtä erityistä syytä.
Moni vastaanotolle päätynyt potilass on herännyt keskellä yötä ikäväntuntuiseen rytmihäiriöön, kun sydän lyö paljon tavallista tiheämmin. Pulssi voi myös olla hyvinkin epäsäännöllinen, olo huono ja keskittyminen vaikeaa.
Eteisvärinän riskiä lisäävät tekijät ryvästyvät usein samoihin henkilöihin. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi ylipainoinen kuusikymppinen mies, jolla on korkea verenpaine ja uniapnea.
Altistavat tekijät
Moni ihminen saattaa elämänsä aikana tuntea sykkeen olevan joskus epäsäännöllinen, mutta se ei ole vaarallista.
Kyseessä on usein vain sydämen lisälyöntisyys. Siihen voi kuulua tuntemuksia väliin jäävistä lyönneistä ja muljahduksista rinnassa.
Syke levossa on tuolloin yleensä kuitenkin rauhallinen, eli 50-80 lyönnin välillä.
Eteisvärinässä syke on aina jatkuvasti epäsäännöllistä ja sydän tuntuu lyövän miten sattuu.
Eteisvärinässä oireita voi olla hengästyminen, heikotus, ahdistuksen tunne ja huono olo.
Eteisvärinälle altistavat ikä, koholla oleva verenpaine, ylipaino, uniapnea, liikunnan puute ja pienetkin annokset alkoholia.
Eteisvärinää on epäiltävä, jos syke on tauotta epäsäännöllistä ja huomattavasti tavallista leposykettä tiheämpää.
Usein toistuessaan tai pitkään jatkuessaan eteisvärinä voi johtaa aivohalvaukseen. Hallitsemattoman tiheä syke voi pitkään jatkuessaan johtaa sydämen vajaatoimintaan.
