Munuaissairauksien määrä on nousussa, ennustaa Munuais- ja maksaliitto.
Taustalla on muun muassa tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen.
Noin 10 prosenttia suomalaisista sairastaa tällä hetkellä munuaistautia eli munuaisten vajaatoimintaa.
Puolella se on lievää ja puolella vähintään keskivaikeaa.
Normaalisti toimivat munuaiset suodattavat verta ja poistavat kuona-aineita kehosta.
Jos munuaiset jostakin syystä vaurioituvat, ne eivät enää hoida tehtäviään.
Munuaisten tehtävänä on myös huolehtia, ettei verta suodatettaessa poisteta hyödyllisiä aineita verestä virtsaan.
Sairauden eteneminen
Munuaisvaurio syntyy usein vaivihkaa, sillä lievä vajaatoiminta ei aiheuta yleensä oireita.
Munuaisten vajaatoiminta jaetaan viiteen eri luokkaan vaikeutensa perusteella.
Lievimmässä ensimmäisen asteen muodossa munuaissuodatus on vielä normaalia: kuona-aineita ei kerry vereen, mutta proteiinia valuu virtsaan.
– Tätä ei pienissä määrin huomaa mitenkään. Jos proteiinia valuu suuria määriä, sen voi huomata vaahtona wc-pöntössä virtsaamisen jälkeen, nefrologian professori Patrik Finne sanoo IS:lle.
Ensimmäisen ja toisen asteen munuaisten vajaatoiminta luokitellaan lieväksi.
Aste 3 tarkoittaa keskivaikeaa munuaisvauriota, ja tällä tasolla on jo selvä merkitys terveyteen. Keskivaikeassa munuaistaudissa on selvä riski, että se etenee edelleen dialyysihoitoa vaativaksi ja myös esimerkiksi riski sydänkohtauksen saamiseen on suurentunut.
Oireita ilmaantuu tyypillisesti vasta sairauden loppuvaiheessa, kun munuaistauti etenee vaikea-asteiseksi.
Mahdolliset oireet:
- Turvotukset jaloissa
- Jalkakrampit
- Väsymys
- Vaikeaa ihon kutinaa
- Ruokahaluttomuus
- Pahoinvointi
- Myös sydäninfarkti voi olla ensimmäinen oire
Jos sairastat verenpainetautia tai 2. tyypin diabetesta, munuaistaudin riski on muita suurempi.
Kun munuaisten vaurioituminen huomataan varhain, taudin etenemiseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa lääke- ja ravitsemushoidolla sekä elintavoilla.
Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan dialyysihoidolla tai munuaisensiirrolla.
Finne neuvoo tarkistuttamaan munuaisten kunnon, jos sairastaa tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitautia, on merkittävästi ylipainoinen tai jos suvussa on esiintynyt munuaissairauksia.
– Asian tarkistaminen on hyvin yksinkertaista: tarvitaan yksi veri- ja yksi virtsakoe. Jos näiden tulokset ovat normaalit, voidaan suurella varmuudella sanoa, että munuaisissa ei ole vikaa – mutta jos toinen tuloksista on poikkeava, kyseessä on munuaisvaurio.
Kuinka huolehtia munuaisista?
- Vähemmän suolaa. Suomalaiset saavat lähtökohtaisesti liikaa suolaa. Vähempi suolan saanti suojaa kohonneelta verenpaineelta sekä sydän- ja verisuonisairauksilta.
- Mittaa verenpainetta. Koholla oleva verenpaine voi vaurioittaa munuaisiasi.
- Lopeta tupakointi. Tupakointi vahingoittaa koko elimistiöäsi.
- Käytä alkoholia kohtuullisesti. Runsas alkoholin käyttö nostaa muun muassa painoa ja veren huonoja rasva-arvoja.
- Pudota painoa. Ylipaino kuormittaa kehoa. Se lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, nostaa verenpainetta ja huonontaa veren rasva-arvoja.
- Ole fyysisesti aktiivinen. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen ja laskee verensokeritasoa.
- Lisää kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen syöntiä. Suosi terveellistä, runsaskuituista ruokaa sekä vältä kovia rasvoja. Terveellinen ruokavalio muun muassa laskee kohonnutta verenpainetta.
Munuaisista on tärkeä pitää hyvää huolta! Hyviä vinkkejä siihen.
