Veritulppa voi iskeä lähes kenelle tahansa. Kyse on salakavalasta vaivasta, sillä sen oireita voi olla vaikea havaita ja mitä pidemmälle tulppa ehtii edetä, sitä vaarallisempi se voi olla.
Irrotessaan veritulpat voivat myös kulkeutua ympäri kehoa esimerkiksi keuhkoihin, joissa ne voivat aiheuttaa hengenvaarallisen tilanteen.
Moni voi kärsiä veritulpasta tietämättään ja riski kasvaa entisestään vanhemmalla iällä. Siksi on erittäin tärkeää osata lukea oman kehon varoitusmerkkejä asiaan liittyen.
Tähän artikkeliin olemme kasanneet kaiken, mikä sinun tulisi veritulpista tietää.
Veritulppa voi olla täysin vaaraton, mikäli se havaitaan tarpeeksi ajoissa. Jos tulppa pääsee kuitenkin kehittymään huomaamattomana, se voi johtaa sydänkohtaukseen, aivoinfarktiin tai erilaisiin sydän- ja verisuonitauteihin.
Mikä veritulppa on?
Veritulppa – eli laskimotukos – on verisuoneen muodostunut tukos, joka syntyy veren hyytyessä laskimossa. Hyytymä hidastaa verenkiertoa elimistössä ja voi pahimmillaan jopa pysäyttää sen.
Laskimotukos voi olla hengenvaarallinen, mikäli sitä ei havaita ajoissa ja hoideta.
Veritulppia esiintyy yleisimmin jaloissa ja etenkin pohkeissa, sillä alaraajoissa laskimoverenkierto on hitaampaa kuin muualla kehossa.
Lue myös: Veritulppa oireilee eri tavoin eri kehon osissa – näitä varoitusmerkkejä ei saa koskaan ohittaa
Mikäli siellä syntynyt tukos pääsee ajan myötä irtoamaan, se voi kulkeutua veren mukana keuhkoihin ja aiheuttaa hengenvaarallisen tilanteen.
Veritulpan altistavat tekijät
Mistä veritulppa johtuu?
Veritulppa voi ilmestyä kenelle tahansa, mutta sille on kuitenkin olemassa myös altistavia tekijöitä, jotka lisäävät henkilön riskiä kärsiä laskimotukoksista.
Riski kasvaa merkittävästi myös iän karttuessa ja yli 60-vuotiailla se on paljon nuorempia suurempi.
Kuvituskuva: Shutterstock
Veritulpalle altistavat riskitekijät
- Paikallaan istuminen pitkään. Esimerkiksi pitkät lennot.
- E-pillerit, estrogeenihormonihoidot, raskaus sekä synnytys.
- Yli kolme vuorokautta kestänyt vuodelepo tai liikkumattomuus.
- Alavatsan ja lantion alueelle tehdyt leikkaukset. Etenkin kasvainten poisto.
- Lievät ja toistuvat vammat alaraajoissa esimerkiksi urheilun vuoksi.
- Perintötekijät
- Syöpäsairaudet ja niihin liittyvät hoidot
Veritulpan riskiä lisäävät:
- Yli 60 vuoden ikä
- Raskaus
- Ylipaino
- Tupakointi
- Pitkittynyt tulehdussairaus
- E-pillerit sekä estrogeenihormonien käyttö
- Veren punasolujen määrän heittely
- Hyytymishäiriöt ja perinnölliset tekijät
Kuvituskuva: Shutterstock
Veritulpan oireet alaraajoissa
- Toinen pohje tai muu osa jalasta turpoaa
- Toinen jaloistasi tuntuu lämpimältä, punoittaa tai sen väri muuten muuttuu
- Pohje tuntuu aralta ja kireältä koskettaessa
- Kipua jalassa, jalkapohjassa tai pohjelihaksessa etenkin, kun käytät jalkaa
- Jalan pintaverisuonet muuttuvat tavallista näkyvämmiksi. Jossain tapauksissa verisuonet voivat tuntua myös kipeiltä
- Jalka tuntuu toista jalkaa raskaammalta
Keuhkoveritulpan oireet
- Hengitysvaikeudet
- Yskä
- Sisään hengitys aiheuttaa kipua
- Yllättävä kipu rinnassa
- Epätavallinen väsymys
- Suorituskyvyn lasku
- Kuume
Lue myös: Sydäninfarkti voi oireilla yllättävällä tavalla – tarkkaile näitä 7 oiretta
Veritulpan hoito
Mitä tehdä, jos kärsit veritulpasta?
Laskimotukos syvällä verisuonessa ei katoa itsekseen ilman hoitoa, vaan siihen tarvitaan lääkärin apua.
Kaikille potilaille annettaan verenohennuslääkkeitä lääkärin määräyksen mukaisesti. Lääke estää verta hyytymästä yhtä helposti kuin aiemmin ja auttaa täten kehoa selvittämään tukoksen.
Hoitojakso kestää normaalisti kolmesta kuuteen kuukautta. Hoito voidaan aloittaa nopeasti hyytymiseen vaikuttavalla hepariini-lääkkeellä.
Tukoksista usein kärsiville potilaille suositellaan myös erityisiä tukisukkia, jotka estävät verenkierto-ongelmat alaraajoissa.
Mikäli laskimotukos on suuri ja oireet ovat vakavia voidaan potilas joutua ottamaan sisään sairaalaan ja hoitamaan tiputuksessa hepariinin avulla.
Kuinka vähentää veritulpan riskiä jaloissa?
Terveyskirjaston mukaan on olemassa useita yksinkertaisia askeleita, jotka jokainen meistä voi ottaa välttääkseen tai ainakin alentaakseen laskimotukoksen riskiä omassa elämässään.
Näihin tekijöihin kuuluvat:
- Tupakoinnin lopettaminen
- Painon pudottaminen
- Pitkään paikallaan istumisen välttäminen
- Pohjelihasten käytön lisääminen
- Terveellisempi ruokavalio.
Mikäli tunnet jotain veritulppaan viittaavia oireita tai olet millään tapaa epävarma oman terveytesi suhteen, on aina tärkeintä ottaa ensimmäisenä yhteyttä lääkäriin ja hakeutua hoitoon.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveystalo, Mehiläinen
