Syöpälääkäri Johanna Mattson kertoi Uutisaamussa, missä syövissä on huonoin ennuste ja miten syöpähoidot ovat kehittyneet.
Yhä useampi ihminen sairastuu syöpään, mutta myös parantuu taudista.
Vuosittain noin 30 000 suomalaista sairastuu syöpään. Väestön ikääntymisen myötä syövän ilmaantuvuuden ennakoidaan lisääntyvän, ja joka kolmannen suomalaiseen arvioidaan sairastuvan elämänsä aikana.
Samalla nousee kuitenkin myös paranemisaste. Syöpädiagnoosin saavista suomalaispotilaista viiden vuoden kuluttua elossa on noin 70 prosenttia.
Lue myös: Lääkäri teki karmivan löydön kesken synnytyksen – äidin sisältä löytyi laajalle levinnyt syöpä
Tärkein taudin ennustetta määrittävä tekijä on syöpätyyppi ja siihen käytettävissä olevat hoitomuodot, kertoo HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.
Syövissä on myös paljon eroja.
Haima- ja maksasyövät, sekä osa keuhkosyövistä ovat huonoennusteisimpia
Maksasyövän tyypillisiä oireita ovat ylävatsassa oleva kipu, ruokahaluttomuus, täyttymisen tunne ja pahoinvointi. Pidemmälle edennyt maksasyöpä voi aiheuttaa laihtumista, kuumeilua ja keltaisuutta. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä bilirubiinia.
Haimasyövän oireet muistuttavat monen muun sairauden oireita, eikä niitä aina ole alkuvaiheessa.
Tavallisimmat oireet ovat laihtuminen, ylävatsakipu, selkäkipu ja ihon kellastuminen, jotka useimmiten ovat etäpesäkkeiden aiheuttamia. Myös suolen toiminta usein muuttuu. Sen seurauksena voi esiintyä ripulia ja pahoinvointia, joskus myös oksentelua.
Tavallisin keuhkosyövän ensioire on pitkittynyt yskä tai yskän paheneminen. Myös hengenahdistus, veriset yskökset, rintakehän kipu, äänen käheys tai toistuvat keuhkokuumeet voivat olla oireita keuhkosyövästä. Joskus kasvain voi painaa viereisiä elimiä ja aiheuttaa muun muassa nielemisvaikeutta tai kasvojen ja kaulan turvotusta.
Erityisesti mikäli syöpä on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön, voivat oireet olla yleisoireita, kuten uupumusta, ruokahaluttomuutta, laihtumista tai lämpöilyä. Etäpesäkkeet voivat aiheuttaa myös sijaintiinsa liittyviä oireita, esimerkiksi luustoetäpesäkkeet voivat aiheuttaa luustokipua ja aivoetäpesäkkeet neurologisia oireita, kuten halvausoireita tai poikkeavaa päänsärkyä.
Kyseisten tautien vaarallisuus liittyy osittain siihen, että ne pääsevät usein kehittymään pitkälle ennen kuin edes aiheuttavat oireita.
Lue myös: Mahasyöpä havaitaan usein liian myöhään – älä koskaan ohita näitä oireita
Syöpädiagnostiikka, sekä -hoidot kehittyvät onneksi koko ajan, ja niitä pystytään valitsemaan yhä yksilöllisemmin.
Viime vuosina on tullut paljon erilaisia immunologisia hoitoja, joita opitaan koko ajan kohdentamaan paremmin oikeille potilasryhmille.
Haitoista pyritään eroon
Mattsonin mukaan tulevaisuudessa käytetään yhä vähemmin sivuhaitoistaan tunnettuja sytostaatteja.
Yksi uusi hoitomahdollisuus on yhdistää sytostaatti vasta-aineeseen, joka vie lääkkeen syöpäsoluun tuoden kenties paremman tehon ja vähemmän haittoja.
Lisäksi erityisesti verisyöpien ja tiettyjen imusolmuksesyöpien kohdalla on tehokkaiksi osoittautuneita soluterapiahoitoja, joissa potilaan omat puolustussolut valjastetaan hyökkäämään syöpää vastaan.
Sädehoidonkin kohdalla avainsanana on parempi kohdentaminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin on tulossa käyttöön boorineutronisädehoito, jonka ansiosta hoito kyetään fokusoimaan tarkemmin ja entistä suuremmin annoksin, Mattson kertoo.
Parempaa hoitoa rahalla?
Jotkut saattavat lähteä hoitojen perässä yksityisille klinikoille tai ulkomaille, mutta kaikilla ei ole tähän varaa.
Mattson ei ole törmännyt tutkimuksiin varallisuuden vaikutuksesta syövän ennusteeseen. On kuitenkin tärkeää pitää huolta siitä, että yhdenvertainen terveydenhuolto turvataan Suomessa jatkossakin.
– On tärkeää muuttuvassa soteympäristössäkin huolehtia siitä, että esimerkiksi syövän hoidossa hoidot kehittyvät ja potilaat saavat yhdenvertaista erittäin hyvää hoitoa kaikkialla, Mattson sanoo.
Jokainen pystyy kuitenkin itse huolehtimaan omasta toipumisestaan ja terveydestään.
Terveelliset elintavat ovat suuressa avainasemassa: Savuttomuus, alkoholin käytön rajaaminen mahdollisimman vähäiseksi, auringolta suojautuminen, terveellinen kuitupitoinen, sekä kasvispainotteinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja istumisen tauottaminen pienentävät monien kansansairauksien riskiä.
