Kun Victoria Arlen täytti 11 vuotta, hänelle ilmestyi omituisia sekä yllättäviä flunssan kaltaisia oireita. Hän pyöntyi useita kertoja ja sairastui keuhkokuumeeseen.
Kaksi viikkoa myöhemmin hän halvaantui kokonaan vyötäröstä alaspäin.
Hänen tilansa vain heikkeni jatkuvasti, mutta yllättäen 4 vuotta myöhemmin tapahtui jotain, mikä yllätti sekä lääkärit että hänen perheensä.
Vuonna 2006 Victoria oli 11-vuotias nuori tyttö, kun hän yllättäen sairastui flunssan kaltaisiin oireisiin, jotka johtivat lopulta siihen, että hän vajosi tiedottomaan tilaan.
Victoria oli ennen sairastumistaan tavallinen energinen sekä liikunnallinen tyttö, joka rakasti uintia sekä tanssimista.
Oireiden myötä Victoria menetti yhtäkkiä käsiensä kontrollin, hän ei kyennyt nielemään eikä pian edes puhumaan kunnolla. Omituinen tila vain paheni päivä päivältä.
Tilanne vaikutti siltä, kuin joku olisi hitaasti kytkenyt osa kerrallaan pois päältä virtaa nuoren naisen kehosta ja aivoista. Hän hiipui hiljalleen pois perheensä luota.
Lopulta kaikki näytti jo menetetyltä.
Kehonsa vankina
Victoria vietti lopulta liki neljä vuotta oman kehonsa ”vankina”.
Lääkärit kertoivat perheelle, että Victoria oli vajonnut vegetatiiviseen tilaan, eli hän oli käytännössä aivokuollut. Tyttöä piti ruokkia, mutta hänen eloton kehonsa vaikutti vain tyhjältä kuorelta.
Jo aikaisessa vaiheessa lääkärit kertoivat perheelle, että olisi hyvin epätodennäköistä, että Victoria enää koskaan palaisi ennalleen.
– Me menetimme hänet, tytön äiti Jacqueline kertoo.
Kuuli ihmisten sanat 2 vuoden ajan
Kukaan ei kuitenkaan tiennyt sitä, että tiedottomana sängyllä vegetatiivisessa tilassa maannut Victoria pystyi kuulemaan kaiken, mitä hänen sänkynsä ympärillä tapahtui kahden vuoden ajan.
Kaksi vuotta koomaan vajoamisen jälkeen hän nimittäin ”heräsi” psyykkisesti, mutta ei kyennyt liikuttamaan mitään osaa kehostaan saatikka puhumaan. Hän saattoi kuulla lääkäreiden ja perheensä keskustelut sängyn vierellä, mutta ei voinut reagoida mitenkään.
Victorialla ei ollut mitään mahdollisuutta kertoa kenellekään, mitä tapahtui. Tilanne oli kuin suoraan jostain pahimmasta mahdollisesta painajaisesta.
”Olet aivokuollut koko lopun ikäsi”
Samaan aikaan lääkärit kuitenkin olivat havainneet harvinaisen sairauden, joka oli aiheuttanut turvotusta Victorian aivoissa sekä selkäytimessä. Hän saattoi kuulla lääkäreiden kertovan perheelle, että kaikki toivo oli menetetty.
Victorian kerrottiin pysyvän vegetatiivisessa tilassa koko lopun elämänsä ajan.
– Mutta vanhempani uskoivat minuun. He rakensivat sairaalahuoneen kotiimme New Hamsphiressa ja huolehtivat minusta. Minun kolme veljeäni puhuivat minulle, pitivät minua kädestä ja kertoivat minulle, mitä huoneeni ulkopuolella tapahtui. He saivat minut taistelemaan ja keräämään voimia. He eivät tienneet, että minä kuulin heidät, mutta minä kuulin kaiken, Victoria kertoi ESPN:lle.
Heräsi yllättäen
Vuonna 2010 Victoria heräsi täysin yllättäen vegetatiivisesta tilastaan ja pystyi jälleen pitämään ääntä.
Tilanne sai alkunsa jo joulukuussa 2009, kun hän onnistui saamaan katsekontaktin äitiinsä. Hitaasti ja varmasti hän alkoi saada kehonsa takaisin kontrolliin ja teki paluuta elämään. Pienistä äänistä muodostui lopulta sanoja ja pian sanoista muodostui lauseita.
Hän alkoi syödä vanukasta omin apuinensa eikä kauaakaan, kun hän sai jo syötyä ensimmäisen täyden ateriansa täysin omin voimin neljään vuoteen. Hän sai käteensä ensimmäisen älypuhelimensa ja kohtasi sosiaalisen median ensimmäistä kertaa. Päivittäisestä kehityksestä huolimatta oli kuitenkin yksi osa-alue, jossa kehitystä ei näkynyt: hänen jalkansa.
Pysyvä vahinko selkärangassa
Victoria sai kuulla lääkäreiltä, että hänen aivoissaan ja selkäytimessään ollut turvotus oli aiheuttanut pysyviä vammoja hänen selkärankaansa, josta johtuen hän olisi koko lopun elämänsä ajan halvaantunut navasta alaspäin.
Kaikki erikoislääkärit hokivat samaa asiaa: ”Sinun pitää totutella istumaan pyörätuolissa.”
Mutta Victorialla oli tahdonvoimaa enemmän kuin monilla muilla. Hänen suunnitelmansa oli ylittää tuo mahdottomana pidetty este.
Palattuaan kouluun hän joutui kiusatuksi pyörätuolinsa takia. Ensimmäisen päivän jälkeen hän palasi kotiin itkien ja vannoi, ettei koskaan enää palaisi sinne. Silloin hänen vanhempansa päättivät, että he tekisivät mitä tahansa saadakseen tyttärensä taas kävelemään.
Ja sen lupauksen he pitivät.
Throwing It Back To The Glory Days Of Swimming…..HaHa #HavingAMeltdown 😝💙🏊✋#ThrowBackThursday #Yikes
Posted by Victoria Arlen on Thursday, April 24, 2014
Veljet pakottivat uima-altaaseen
Lapsuuden muistoista tuli lopulta käännekohta Victorian kuntoutuksessa. Hän oli kasvanut lähellä järvenrantaa ja oppi uimaan jo varhaisella iällä ollessaan lapsi. Hän oli jopa kilpaillut uimisessa ennen sairastumistaan.
Vaikka Victoria kuvittelikin uimisen olevan mahdotonta ilman jalkoja, hänen veljensä pakottivat hänet altaaseen kanssaan. Ja se oli täysin oikea ratkaisu Victorian kannalta.
Hän sai takaisin toivon ja uskon, jonka oli menettänyt elämässään. Uidessaan hän oli vapaa pyörätuolista. Ja omaksi sekä kaikkien muiden yllätykseksi, Victoria oli edelleen nopea liikkeissään uima-altaassa.
Voitti olympiamitalin
Vdessä Victoria ei ainoastaan saanut takaisin vapauttaan, mutta myös itsetuntonsa. Ja tuo kaikki maksoi itsensä takaisin vuonna 2012, kun Victoria valittiin osaksi Yhdysvaltain paralympialaisten maajoukkuetta Lontoon olympialaisiin.
Victoria voitti kisoista kolme hopeamitalia ja yhden kultamitalin 100 metrin vapaauinnista. Samalla hän asetti uuden maailmanennätyksen 100 metrin matkalle.
Olympialaisten saavutusten jälkeen Victorian tarina levisi vauhdilla ympäri maailmaa ja siitä on tullut motivaation sekä inspiraation lähde monille liikuntarajoitteisille ihmisille. Hänen matkansa ei kuitenkaan ollut vielä ohi – hän halusi päästä eroon pyörätuolista.
Proud To Be An American! Happy 4th Of July Everyone! Have Fun And Be Safe! 💙✌️😊🇺🇸❤️👏 #Merica
Posted by Victoria Arlen on Friday, July 4, 2014
Muutti San Diegoon harjoittelemaan
Vuonna 2013 Victoria muutti Yhdysvaltain länsirannikolle San Diegoon voidakseen ottaa osaa Project Walk -ohjelmaan, joka on halvaantuneiden kuntoutusohjelma, jossa heitä opetetaan kävelemään uudelleen.
– Äiti ja minä muutimme väliaikaisesti San Diegoon isäntäperheen luo, jotta minä pystyin harjoittelemaan joka päivä. Me ymmärsimme tämän olevan juuri se paikka, josta voisin saada apua, mutta emme halunneet asua pysyvästi satojen kilometrien päässä isästä ja veljistäni. Niinpä pitääkseen lupauksensa perheeni päätti avata Project Walk -ohjelman ensimmäisen keskuksen itärannikolle. Sillä tavoin pystyin kuntouttamaan itseäni joka päivä ja saavuttamaan tavoitteeni. Samalla myös muilla kotiseutuni vastaavassa tilassa olevilla ihmisillä oli mahdollisuus saada apua, Victoria kertoo.
So exciting to graduate tonight from Exeter High School with my triplet brothers! #WeDidIt
Posted by Victoria Arlen on Friday, June 14, 2013
Erikoislääkärit eivät uskoneet häneen
Kovasta kuntoutuksesta ja uskomattomista tuloksista huolimatta erikoislääkärit sairaalassa olivat yhä skeptisisä sen suhteen, että Victoria voisi koskaan kävellä omin voiminensa. Eräs lääkäri totesi suoraan, ettei löisi senttiäkään vetoa sen puolesta. Victorian vanhemmat päättivät vastata lääkärin kommenttiin panttaamalla koko talonsa pankille, jotta he voisivat saada tarpeeksi rahaa tukeakseen tyttärensä kuntoutusta osana Project Walk -ohjelmaa.
Todisti vääräksi
Marraskuun 11. päivänä vuonna 2015 Victoria otti ensimmäisen hyvin pienen askeleen. Hänet oli kytketty tukivaljaisiin juoksumaton yläpuolelle. Kaksi valmentajaa auttoi häntä liikuttamaan jalkojaan. Oli kulunut jo kuusi vuotta siitä, kun hän ”heräsi” vegetatiivisesta tilasta. Lääkärit olivat kerta toisensa jälkeen sanoneet, etteivät hänen jalkansa enää koskaan toimisi.
Silti Victoria nousi juoksumatolle joka päivä ja harjoitteli kuusi tuntia päivässä saavuttaakseen suurimman unelmansa. Viisi kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2016, hän päästi irti tukikepeistä ja laittoi jalkaa toisen eteen. Hän ei ole pysähtynyt sen jälkeen.
– En voi väittää jokaisen päivän olevan täydellisiä. Käveleminen on yhä haastavaa ja minun on yhä vaikea ottaa askeleita omin voimineni. Seuraan kuntoutusohjelmaa 2-3 tuntia päivässä ja niinä päivinä, kun jalkani eivät vain toimi, käytän keppejä tai pyörätuolia, Victoria kertoo.
Vapaus pyörätuolista antoi uuden identiteetin
Kun Victoria lopulta kirjaimellisesti pääsi irti pyörätuolista, hän ei tiennyt miten reagoida. Hän ei tiennyt, miten muut ihmiset suhtautuisivat häneen.
– Sitten ymmärsin, että tämä on minun matkani, eikä kenenkään muun ja ehkä voin sen avulla antaa toivoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Tänä päivänä Victoria on löytänyt uuden identiteettinsä 10 vuoden vaikean matkan jälkeen. Hän on paralympialaisten kultamitalisti, jättimäisen urheilukanava ESPN:n juontaja sekä ennen kaikkea selviytyjä.
Hän auttaa yhä toisia halvaantuneita ihmisiä opettelemaan kävelemistä ja on osallistunut myös Yhdysvaltain versioon televisio-ohjelmasta ”Tanssii tähtien kanssa”. Hän ei olisi varmasti koskaan osannut edes kuvitella tuota 10 vuotta sitten.
Victoria on miltä tahansa kantilta katsottuna todellinen ihme, sekä roolimalli monille. Hän on kuitenkin varovainen asian suhteen ja haluaa painottaa yhtä asiaa.
– Minä en tehnyt tätä yksin. Olen hyvin kiitollinen kaikille, jotka ovat auttaneet minua matkallani. Joka päivä opin elämään paremmin uuden kehoni kanssa. Luulin ensimmäisen askeleeni maaliskuussa 2016 olleen maaliviiva, mutta todellisuudessa se oli vasta alkua.
Tästä voit katsoa ja kuunnella, kun Victoria Arlen kertoo itse omasta matkastaan:
Miten uskomattoman matkan tämä vahva, rohkea ja inspiroiva nainen onkaan käynyt läpi.
Jaetaan hänen tarinaansa osoittaaksemme kaikille, että toivoa on aina olemassa.