Leslie David Ontariosta, Kanadasta on todellinen seikkailijaluonne, joka rakastaa jännitystä ja yllätyksiä.
Yksi hänen intohimoistaan on myös valokuvaus. Leslie liikkuu usein kotikaupunkinsa metsissä ja etsii autioita taloja, joista saa upeita valokuvia.
Eräänä päivänä hän oli jälleen etsintäretkellään, kun hän löysi hylätyn talon, jonka katto oli rikki ja terassi lähes kokonaan heinän peitossa.
Hän avasi varovasti talon oven ja löysi jotain, mikä muutti hänen elämänsä lopullisesti.
Tämä on Leslie David. Hän julkaisee Instagramissaan ja verkkosivuillaan valokuvia hylätyistä taloista, joita hän etsii metsistä.
Hänen viimeisin löytönsä on koskettanut tuhansia ihmisiä ympäri maailman.
Hän nimittäin löysi jälleen hylätyn talon, joka oli erittäin huonossa kunnossa. Hän avasi oven, kuten hän aina tekee, mutta ei osannut valmistautua näkyyn, joka sisällä odotti.
Iäkkäämpi mies nimeltään Lawrence nimittäin asui tässä ränsistyneessä talossa.
Instagramissaan ja nettisivuillaan Leslie kertoo, että Lawrence oli asunut talossa yksin jo pitkään.
”Liikkuminen on hänelle vaikeaa, joten hän viettää suurimman osan ajastaan siellä. Yksin. Hän on menettänyt toisen silmänsä ja toisessakin on paha kaihi”, Leslie kirjoittaa.
”Hän oli alusta asti ystävällinen minulle, vaikka ei tuntenut minua, ja vaikka tunkeuduin luvatta hänen taloonsa. Hän antoi minun myös ottaa kuvan itsestään. Hän on ihana ihminen, ja aion käydä hänen luonaan usein.”
Leslie kiitti Lawrencea tämän vieraanvaraisuudesta, ja lupasi tulla pian uudestaan kylään.
Parin päivän päästä hän tosiaan palasi, mukanaan iso kassillinen ruokaa ja juomaa. He istuivat yhdessä kolme tuntia, söivät, joivat, nauroivat ja juttelivat.
Lawrence kertoi Leslielle koko elämäntarinansa, ylä- ja alamäkineen.
”Hän on maailman kiltein mies. Hän on sulattanut sydämeni. Vein hänelle ruokaa ja keksejä ja välipalaa muutamiksi päiviksi, kunnes pääsen taas käymään hänen luonaan”, Leslie kirjoittaa.
”Tavoitteenani on saada siivottua asunto ja korjattua pahimmat vauriot kesän loppuun mennessä.”
Leslie jatkoi säännöllisiä vierailujaan Lawrencen luona, ja vei aina mukanaan ruokaa.
Hän tajusi, että lawrence oli ollut niin yksinäinen, että hän oli jo luovuttanut. Hän oli saanut jopa aivoinfarktin, mutta ei ollut hakeutunut sairaalaan.
Leslien tapaaminen muutti kuitenkin häntä, ja pikkuhiljaa elämänilo alkoi palautua.
Leslie päätti parantaa Lawrencen elämänlaatua remontoimalla tämän kodin. Hän pyysi mukaan projektiin ystäviään ja sukulaisiaan.
Lawrence oli jo vanha, ja koska hän oli laiminlyönyt terveyttään vuosien ajan, Leslie tiesi, että hänellä ei ollut montaa vuotta jäljellä.
”Hän on puhunut minulle hautajaisjärjestelyistä, ja pyytänyt minua tulemaan paikalle. Kerroin, että en jättäisi niitä väliin mistään hinnasta. Hän sanoi, että päivä, jona ilmestyin hänen ovensa taakse, oli hänen elämänsä paras”, Leslie kirjoittaa.
”Vaikka sen kirjoittaminen tuntuu itsekeskeiseltä, ymmärrän häntä. Hänen tapaamisensa oli myös minun elämäni paras päivä. Hän antoi minulle mahdollisuuden tehdä jotain hyödyllistä, auttaa toista ilman että tämän tarvitsee maksaa takaisin. Olen iloinen, että pystyin tarttumaan tähän mahdollisuuteen.”
Kun remontti oli valmis, Leslie ja Lawrence jatkoivat ystävyyttään.
He kertoivat omista elämäntarinoistaan, ja siitä mitä olivat käyneet läpi.
Lawrence muun muassa kertoi, että hän oli menettänyt yhteyden veljeensä, joka ennen oli ollut hänelle hyvin tärkeä ja läheinen.
Kului viikkoja, kuukausia. Lawrencen terveys heikkeni. Leslie auttoi häntä löytämään hoitokodin, jossa hänestä huolehdittiin.
Hän käy edelleen ystävänsä luona, vie hänelle herkkuja, ja tuo usein mukanaan myös koiransa.
Lawrence pitää kovasti uudesta kodistaan, ja tietää, että kaikki hyvä hänen nykyisessä elämässään on Leslien ansiota.
Leslie kirjoittaa sivuillaan toivovansa, että heidän epätavallinen ystävyyssuhteensa voisi innoittaa myös muita ihmisiä.
”Jaan tämän kuvan, koska toivon, että se inspiroisi edes yhtä ihmistä ottamaan uudelleen yhteyttä ihmiseen, jonka olemassaolon hän on ehkä unohtanut”, hän kirjoittaa tämän kuvan yhteydessä.
”Nämä arvokkaat vanhat sielut ovat yhä täynnä elämää, ja olen etuoikeutettu, kun sain oppia tuntemaan heistä yhden.”
Aivan kuten Leslie kirjoittaa, toivottavasti tämä tarina innoittaa meitä kaikkia.
Jaa, jo Leslien ja Lawrencen epätavallinen ystävyys teki sinuunkin vaikutuksen.
