Elämme maailmassa, jossa iäkkäämmät ihmiset unohtuvat helposti. Sen lisäksi, että päättäjät unohtavat ajatella vanhuksia ja heidän tarpeitaan, unohdamme helposti myös omat iäkkäämmät läheisemme hektisen arjen keskellä.
Siksi tämä tarina teki minut niin iloiseksi. Se osoittaa, että on yhä olemassa ihmisiä, jotka laittavat omat murheensa ja kiireensä hetkeksi syrjään tuodakseen ikäihmisille hieman iloa ja mielekkyyttä elämään. Usein siihen riittää pelkkä ystävällisyys ja läsnäolo.
Tämä tarina kertoo 39-vuotiaasta Lucy Ashenista ja hänen naapuristaan, ja sen opetus on yksinkertainen: Meillä tulee aina olla hieman aikaa iäkkäille läheisillemme.
Kolmen lapsen äiti Lucy Ashen on asunut samassa kerrostaloasunnossa Lontoossa 21 vuoden ajan
Hän näki välillä rappukäytävässä naapuriaan, vanhempaa naista, mutta he eivät tunteneet toisiaan sen paremmin, sillä nainen ei luottanut ihmisiin, eikä päästänyt ketään kotiinsa.
Lucy kuitenkin tiesi, että nainen asui yksin, eikä hänellä ollut ketään apunaan. Hän arveli, että naapuri saattoi tarvita apua, vaikka ei sitä halunnutkaan pyytää.
Useiden vuosien ajan Lucy yritti voittaa naapurinsa luottamuksen – ja lopulta eräänä päivänä vanha nainen avasi asuntonsa oven.
Näky, joka Lucya sisällä odotti, oli jotain, mihin hän ei olisi koskaan osannut varautua.
”En tule koskaan unohtamaan, mitä näin, kun vihdoin pääsin sisään. Se oli kamalaa!” Lucy Ashen kirjoittaa Facebookissa.
Näkyä oli vaikea kuvailla: Nainen eli lian ja hävityksen keskellä.
Huonekalut olivat loppuunkuluneita ja täynnä reikiä.
Lattia ja seinät olivat lian ja roskien peitossa.
Kaikki vaatteet olivat kauhtuneita.
Ruokaa ei ollut, sillä jääkaappi kumisi tyhjyyttään.
Nainen ei ollut käynyt suihkussa 13 vuoteen, ja hän nukkui likaisella patjalla lattialla.
Kenenkään ei pitäisi asua näin – ja Lucy tiesi heti, että hän halusi auttaa naapuriaan.
14-vuotias tyttärensä apunaan Lucy ryhtyi töihin.
He veivät kaikki huonekalut kaatopaikalle, ja kuurasivat asuntoa yli 60 tuntia.
Sen jäkeen Lucy kirjoitti tilanteesta Facebookissa, ja julkaisi listan asioista, jotka nainen tarvitsi.
”En olisi ikinä osannut kuvitella, mitä sitten tapahtui! Ihmisten suhtautuminen on ollut uskomatonta!” Lucy kirjoittaa Facebookissa.
Ihmiset tarjoutuivat auttamaan, he lahjoittivat huonekaluja ja muita tarvikkeita. Yhdessä päivässä kokoon oli saatu jo 80 prosenttia listan asioista.
Kiitos ihmisten ystävällisyyden, anteliaisuuden ja rakkauden, vanhan naisen elämä muuttui.
Hetkessä hän oli saanut sängyn, puhtaat lakanat, ehjät ja tyylikkäät huonekalut, uusia vaatteita ja jääkaapin täynnä ruokaa.
Ja mikä tärkeintä – hän sai ystävän.
”Hän on kirjaimellisesti päässyt pois yksinäisestä ja surullisesta elämästään. Hän on saanut itsekunnioituksensa takaisin, ja uskon, että hänen loppuelämänsä on onnellinen ja täynnä rakkautta”, Lucy kirjoittaa.
Tämä tarina kertoo jostain paljon suuremmasta kuin ainoastaan Lucysta ja hänen naapuristaan. Se on upea esimerkki inhimillisyydestä hienoimmillaan. Se osoittaa myös, miten paljon voimme saada aikaan, jos autamme toisiamme.
Jaa tämä myös Facebookissa, jos olet samaa mieltä, että meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota iäkkäisiin läheisiimme.
